I'll just call him "Dad-eye" Moody

Today I get to see my garden again. I'm expecting to see much progress which also means there's lots of work to be done. Luckily Monday is 1st of May, which is a public holiday.

I'm also taking the plants I've already planted with me: four horrendously leggy Dahlias and five fabulous newly planted lilies I ordered from England. Dad will have to be trusted to remember to move them in if temperature dips too low (of course they will be gently acclimatized first). The last frost date in my garden is somewhere around the beginning of June so constant vigilance is required until then.

---

Vilkuilin Pionia eilen, ja täytyy myöntää, että vaikka juontajan puhetyyli hiertää yhä hermoja on se sittenkin laadulla tehty. Edenin jälkeen silmä suorastaan lepäsi rauhallisissa ja hyvin valituissa kuvakulmissa. Ja kun BBC Prime ei lupauksistaan huolimatta näytä ottaneen Gardeners' Worldia ohjelmistoon, siihen on tyytyminen.

Keväisin pieni on kaunista, siitä todisteena aloitteleva syysleimu.

Great expectations

The weather has been lovely. Every day I look out the window and wish I was in my garden instead of at work. The first daffodils are beginning to bloom on the southern sides of houses, but I live some 100 kilometres south of my garden and in a city. That makes a marked difference in the progress of spring, even though the Baltic sea tends to cool the air somewhat.

Below is the daffodil that had developed the farthest last Sunday. Would it be too much to hope to see it at least nodding slightly by next Saturday? It is of the variety Golden Harvest. Last fall I planted Rijnveld's Early Sensation, which is supposed to be the earliest variety. So far it hasn't been early, or a sensation either. But since it's a first timer, I guess I have to cut it some slack. I've got a total of 22 brand spanking new varieties of daffs to wait for. Only one or two weeks to go!

---

Umm, hädin tuskin keksin sanottavaa englanniksi, mutta todettakoon, että kolmosen oma puutarhaohjelma Pioni palaa ruutuihin perjantaina ja vielä huomattavasti enemmän prime time-katseluaikaan kuin viime kesänä.

Yrittääkö kolmonen vain pistää kampoihin nelosen Edenille, vai onko puutarhanhoidon suosio kasvanut niin paljon, että mainostajia löytyy kalliimmillekin ohjelmapaikoille? Joka tapauksessa odotan jännityksellä kumman kanavan yritys onnistuu ärsyttämään enemmän. Melkein olen valmis pistämään rahat likoon Pionin puolesta.

Under pressure

Two days of hardcore gardening and my body really feels it. I don't know whether to admit that the (albeit very early) middle-age has arrived or that I haven't been doing any arriving to the gym lately :)

Since I'd only been gone three days the garden looked pretty much the same. I won't be back for a full week now so I expect to see much more changes next time, especially since a high-pressure cell is promising to sit tight over Finland the next week and the temperature will easily pass 10 degrees C every day.

Below is a picture which despite the fancy-looking yellowness is a bog standard (wonderful word, got it out of Harry Potter) Galanthus nivalis. I've no idea what causes the odd coloring (the cold?). Some of my narcissi have a similar yellowish tint this time of the year.

---

Kevät jatkaa etenemistä, lunta näkyi hädintuskin enää missään ja sinivuokostakin löytyi jo nuppu. Sain käytyä syyslannos-ostoksilla, mukaan tarttui ylimääräisenä vain uusi talikko, rikkaruohonpoistovehje, paineruisku, paaaaljon siemeniä sekä neljää sorttia gladiolusta. Yhteissumma 110,40 €. Autsh.

Ja papukaijamerkki kaikille, jotka oli päivittäneet blogia :)

Last in series

Sain raportin puutarhatontulta, että puutarhaan tuli tänään ukkosen säestämänä rutkasti lunta. Huomiseksi päiväksi luvattu 10 astetta toivottavasti tekee asialle jotain ennenkuin saavun illalla puutarhaan, edessä on näes taas yksi pidennetty puutarhointiviikonloppu.

Toivottavasti kaikki poissaolollaan loistavat bloggaajat ilmaantuvat kevätauringon kannustamina koloistaan ja sunnuntaina kotiinpalatessa on paljon blogeja luettavana...

---

I promise this is the last picture in the vein of "Spring bulbs in snow". The first daffs showed up on Saturday the 14th, about two weeks later than normal. The spring has some serious catching up to do this year.

Sillä sipuli

Tänään yritin etsiskellä kaupungilla syyslannoitetta narsisseja varten, niille kun sopii parhaiten matalatyppinen lannoite. Syyslannosta ei sitten löytynyt yhtään mistään, mutta sen sijaan pääsin ihailemaan taas kerran kukkasipulilannoitteen nimellä kulkevaa tuotetta, jonka sisältö on silkkaa typpeä, ilman fosforin ja kaliumin häivääkään. Kai se sitten jollekin sipulikasville sopii, mutta hitusen mennään harhaanjohtavan mainonnan puolelle.

Pitää varmaan sitten piipahtaa johonkin isompaan puutarhaliikkeeseen ja altistua samalla heräteostoksille. Onneksi kasvivalikoimat eivät taida olla vielä suurensuuret.

Alla pitkäperjantain suoritus, hangesta pilkistävät lumikellon nenät.

Lovin' it

Just back from a heavenly Easter weekend in my garden. I spent it knee deep in mud, snow or mixture of both. Each day brought some new sign of spring and the snow kept turning into mud at an astounding rate. My car looks like a three-year-old who's been left unsupervised to play in a puddle. Never mind the clothes that I gardened in.

Despite the conditions I managed to get stuff done, cleaned some flowerbeds and even raked a part of the garden. Lots of brown to put into the compost as soon as it gets going again. Wildlife was out in the full force too; I saw swans, cranes, ladybugs and even a lone butterfly.

Below is the first flower I could find in my garden this spring. It's a crocus and I most definitely didn't plant it where it sprung up. I guess I finally have something to thank the moles/voles for...

---

Kun torstaina näin puutarhan lumikinosten alla meinasi minut vallata epätoivo. Mutta heti kun löysin krookuksen ainoasta lumen alta pilkottavasta paikasta kukkapenkissä usko kevääseen palasi. Enkä joutunut pettymään; lumi suli pääsiäisen aikana kohisten ja joka päivä puutarhasta löytyi jotain uutta. Alla siis kiirastorstain tähti.

Paradise lost

Joudun nyt syömään sanani uusiin kuviin siirtymisestä, koska eilisestä Edenistä on pakko blogata ihan tuoreeltaan.

Tosi hienoa, että on uusi puutarhaohjelma. Superhienoa. Mutta ei tälläkään yrityksellä oikein saatu hommaa toimimaan. Ohjelman rakenne oli sekava, eikä puutarhasta oikein saanut kunnon kokonaiskuvaa. Kameratyö oli heikkoa, kamera pomppi ja zoomaili ympäriinsä kesken juontojen. Välillä vauhdikkaat leikkaukset toimi hyvin, mutta suurimman osan ajasta ei. Valaistus oli osan ajasta surkea, johtuiko se sitten syyskesän valosta vai mistä. Garden Rivals-tyyppinen (vähäinen) kinailu oli kornia, mutta niin se kyllä on alkuperäisessäkin. Juonnot olivat muutenkin välillä tosi teennäisiä, mutta silti juontajapari on huomattava parannus kaikkiin tähän astisiin kotimaisiin tapauksiin verrattuna. Ja jos jossain kohtaa ohjelmaa mainittiin, missä puutarha sijaitsee tai minkä kokoinen se on, meni meikäläiseltä se ainakin ohi.

Positiivisena asiana jäi mieleen toisen puutarhurin hienot kumisaappaat :)

Lopputuloksena tuli mielihalu kidnapata ohjelman ohjaaja, kuvaaja, käsikirjoittaja (onko sellaista?) ja juontajat, ja sulkea heidät jonnekin telkkarin kera eikä päästää ulos ennenkuin vähintään yksi kokonainen kausi Gardeners' Worldia on katsottu. Ja jotain siitä opittu.

Tahtoisikohan Alan Titchmarsh tehdä Keke Armstrong/Neil Hardwickit ja muuttaa Suomeen?

Perhaps, perhaps, perhaps

I haven't blogged for a while which you may, or may not have noticed :) The spring has so far been a total joke, temperatures barely over zero, daily snow and/or sleet, you get the picture. Initially I was planning to start the gardening season the first of April, but no such luck. Last weekend wasn't any better either. But I knew that come rain or shine (snow or sleet?) I would go see my garden during Easter holidays.

And as by magic today the weather seems more spring-like. Sun is shining, most of the snow has melted despite what seems to be the best efforts of the weather gods and there's just that special something in the air. I barely can wait for tomorrow.

---

Syvän hiljaisuuden vallitessa olen sentään ehtinyt saada aikaan jotain puutarhanhoitoa edistävää. Daaliat kasvattavat jo vartta ikkunalaudalla, siemeniä on ostettu enemmän kuin parin puutarhan tarpeisiin, ja Hulluilta päiviltä tarttui mukaan Fiskarsin ruohosaksi/oksasaha/sekatööri-paketti. Oksasaha varmaan pääsee käyttöön jo huomenna, koska kevään ensimmäisiin puutarhatöihin kuuluu aina lähiseudun puuston määrän rajoittaminen. Onneksi kestää vielä ainakin pari vuotta ennenkuin puutarha alkaa muistuttaa avohakkuuaukeaa.

Ilmatieteen laitos lupaa sään olevan ainakin kohtuullista. Onneksi, sillä viherpeukaloa kutittaa jo aivan mielettömästi.

Alla varmaan ainoa narsissikuva, joka on jäänyt blogissa käyttämättä. Seuraavalla bloggauskerralla kuvamateriaali on toivottavasti jo tämän vuoden satoa.