Leiskuntaa
Ei vieläkään mitään sanottavaa. Väänsin sitten leiskaa, eihän sen korjaamiseen mennytkään kuin puoli vuotta. Älkää kysykö mitä teen työkseni...
Kamera jätti taas kopioimatta kärhön upean samettisen purppuran, mutta paremman puutteessa: Warszawska Nike.
5 Comments:
Niin, näin syksyllä kaikki hidastuu ja ja varautuu talvilepoon. ;-)
Hienoja kuvia ilman samettipintaakin.
Epäilen pahasti, että minut on unohdettu syyslannoittaa ;)
Minun kärhöni on niin pieni ja ruma verrattuna tuohon sinun purppuraiseen kaunottareesi. Tosin se on vasta aika nuori - istutin vasta tänä keväänä. Eli ehkä se siitä.
Kukan kokoahan on kuvista vaikea arvioida, mutta Nike taitaa olla oikeastikin samaa kokoa tai vähän isompi luonnossa.
Nuo lautasmallit vaan tuppaavat kuolemaan maatamyöten talvella ja kukintaa joutuu sitten odottelemaan myöhäiskesälle. Viime keväänä ostettu Neiti Batemankin taitaa olla paljon myöhäisemmässä aikataulussa ensi kesänä (jos selviää talvesta).
Kärhösi on hieno, ja kuvassa on upea tumman liilan sävy, jota minä en saa toistumaan millään, paljastaisitko onnistumisen salaisuuden?
digikamera (sony), paljon valoa eikä salamaa.
Sain vihdoin omatkin kukkasipulini maahan viikonloppuna. Äidiltä oli tuomisena iso muovikassillinen narsisseja (niitä tavallisia torvinarsisseja), eniten jännittää miten menestyvät ne miehen hollannintuliaiset - liljakukkaiset vaaleanpunaiset tulppaanit ja moniväriscillat.
Lähetä kommentti
<< Home