Ainoat lapset

Tänään olin miitingissä aivan Sofianlehdon vieressä. Kun pomo tarjosi kyytiä takaisin työpaikalle työajan juostessa, en kehdannut sanoa että voisinpa hilpaista tuonne käväisemään. Sieltä oli oikeasti ostettavaakin: Ihana syreeni ja sen seuraksi joku kärhö. No, täytyy mennä toiste.

Pyhät lupaukset näes ovat lentäneet romukoppaan täysin turhina; nyt on pihassa oikeasti tyhjää tilaa. Naapurin isäntä käväisi kaivinkoneen kanssa ja siinä, missä ennen oli toivoton kivikko aukeaakin mahdollisuuksien maailma. Minun lammikkoideani jyrättiin jo kertaalleen, mutta taidanpa loppujenlopuksi saada tahtoni läpi.

Alla Sannin innoittama kuva minun pihani tulppaanista. Viime vuonna niitä oli 40, mutta tänä vuonna vain yksi jaksoi.