Viherpeukalo keskellä kämmentä

Pronssi & Finaali

2008-05-21T09:46:00.004+03:00

Viime viikonloppu oli sen verran viileä, että laiskotteluksihan se meni. Perussiivous, eli nurmikon leikkuu ja isompien rikkaruohojen napsiminen tuli sentään tehtyä. Tämä on niitä kriittisiä aikoja, jolloin yksikin laiskotteluviikko johtaa siistin puutarhan muuttumiseen villiksi viidakoksi. Joka ainoa vuosihan niin tietysti käy, mutta kevään tässä vaiheessa voi vielä teeskennellä että "Ei tänä vuonna"... :)

Halla ei ollut tehnyt pahemmin tuhojaan, uudet kärhöt, joista olin vähän huolissani ei olleet moksiskaan, ja vanhat, jotka oli vasta aloittelemassa kasvua oli selvästi riemastuneet saadessaan ylleen suojaksi minikasvihuoneet = 5 litran muovisen vesipullon, josta oli pohja leikattu pois. Lopullinen totuus selvinnee viikonloppuna, hallat lienee onneksi loppumassa ainakin toistaiseksi.

Tälle kuvalle ei ehkä tule parempaa hetkeä käyttää, eli tässä narsissi Finland.

Aina eteenpäin

2008-05-16T10:43:00.005+03:00

Kohta lähden taas puutarhaan katsomaan mitä tuhoja miinusasteet on saaneet aikaan. Tarkat puutarhamuistiinpanot löytyy vuodesta 2002 lähtien (valitettavasti joiltain vuosilta vain keväiltä), ja tänä aikana on ainakin kahdesti halla iskenyt toukokuussa pahasti. Aina on puutarha siitä selvinnyt, mutta kun lajikirjo kuitenkin on kasvanut tasaisesti vuosien varrella, niin ikäviä yllätyksiä hallankestävyyden suhteen voi olla tiedossa. Mutta puutarhanhoito on niinkuin elämäkin, välillä ylä- ja välillä alamäkeä.

Tähän postaukseen sopiikin kuin nenä päähän narsissi Sempre Avanti.

Matoa koukkuun

2008-05-13T18:18:00.004+03:00

Puutarhassa oli viime yönä pakkasta. Aamulla en ehtinyt tehdä kuin lyhyen kierroksen ennen kuin piti lähteä kotia kohti, mutta vähän nuupsallaan olevia liljoja lukuunottamatta kaikki näytti hyvältä. Mustikka oli juuri ehtinyt kukkaan, ja enemmän kuin puutarhan vaurioita pelkään mustikkasadon puolesta. Mikään ei ole tärkeämpää kuin puutarhanhoito, paitsi mustikat?

Narsisseista kaikki mattimyöhäisetkin kukkivat. Joskus aiemmin mietin että pitäisikö niiden suhteen yrittää erikoistua johonkin, lähinnä sen takia, että jonkun vuoden kuluttua alkaa samalla hankintatahdilla käytössä olevan puutarhamaan narsissipitoisuus olla aikas suuri. Tämän kevään ihanaa väri-, muoto- ja kokokirjoa katsellessa totesin, että näh, taidan jatkossakin ostaa kaikki lajikkeet jotka tulevat vastaan. Puutarhaliikkeet saa jatkossakin viritellä sipuliansansa, lupaan uida niihin ihan yhtä vauhdikkaasti kuin ennenkin.

Suzyyn sorruin viime syksynä.

Lomailua?

2008-05-09T08:57:00.004+03:00

Josko tähän nyt taas yhden narsissikuvan ehtisi heittää ennenkuin lähtee puutarhaan katsomaan onko narsissien kukinta jo melkein ohi. Mitäköhän muuta sieltä jo mahtaakaan löytyä... Töitä ainakin; Nurmikko varmaan tarvitsee jo leikkausta, mistä tietysti tulee myös ruokaa aina ahneelle kompostille. Kasvimaatkin voisi varmaan jo kääntää. Rikkaruohotaistelua, kastelua, ehkä jonkin uuden suunnitellun penkin kaivuun aloitus.

Työlista lienee lähes loputon, mutta tähän aikaan vuodesta on helppo olla intoa täynnä. Se on onni se, tässä Narsissi Fortune.

Älkää tehkö tätä kotona

2008-05-07T23:17:00.006+03:00

Narsissien suhteen on jopa yksi asia, joka ärsyttää vielä enemmän kuin se, että lajike osoittautuukin vääräksi: Se että pussukkaan on ilmeisesti arvottu sipulit ihan satunnaisesti isosta kasasta, jossa on vähän jokaista sorttia. Huippusuoritus tällä saralla on tähän mennessä ollut Golden Harvestin nimellä myyty viiden sipulin pussukka, josta yksi oli GH, toinen Dutch Master, ja loput sitten jotain tunnistamatonta keltaista isotorvista.

Kun tuo soppa on muhinut maassa vuosia ja narsissien tapaan reippaasti jakaantunut vuosien mittaan, niin ei muuten ollut hauskaa viikonloppuna yrittää erotella lajikkeita vihdoin erilleen toisistaan. Toivottavasti meni jaotus oikein, sillä en ole yhteenkään hullumpaan puutarhatyöhön vielä törmännyt kuin kukkivien narsissien siirtely.

Jälkikäteen pääsi onneksi istuskelemaan soman narsissin viereen tuulettamaan hermoja. Tässä on Jetfire.

Think pink

2008-05-06T21:45:00.003+03:00

Narsissikuvan palanpainikkeeksi pitäisi varmaan jotain joristakin, josko sitten kertoisin opettavaisen tarinan: Menin puutarhakauppaan ostaakseni multaa. Tulin ulos kärhön kanssa. Menin seuraavaan puutarhakauppaan ostaakseni multaa. Tulin ulos kolmen multasäkin, ja kahden kärhön kanssa. Tarinan opetus? Hmm, ehkä se, että aina on tilaa kärhölle tai parille :) Ja multasäkit ovat niiden istutuksessa kovin hyödyllisiä...

Tässä narsissi, joka ei sitten ollut Chromacolor. Olipa sentään vaaleanpunainen kuitenkin.

Pääskysestä ei päivääkään

2008-05-05T22:01:00.003+03:00

Hyvään saumaan osui pitkä viikonloppu, kesäisten lämpötilojen myötä narsisseista on enää kaikkein myöhäisimmät lajikkeet avautumatta. Raatamisen ja silkan puutarhassa haahuilun tasapainokin toimi, projekteja tuli edistettyä ihan mukavaan tahtiin, ja puutarhatuolissakin ehti istuskella. Luontoäitikin pisti kaatosateen juuri siihen saumaan kun aloin pohtia tarvisiko kastella. Ei sitten tarvinnut.

Viime syksyn narsissihankinnat tuottivat kovin tyypillisiä tuloksia; monia ihanan kauniita kukkia, ja tietysti niitä joiden kohdalla ei nyt sitten ollut niin kovin väliä mitä myydään ja millä nimellä. Joka tapauksessa tiedossa on kovin narsissipitoisia kuvia lähiaikoina. Teitä on varoitettu :)

Hela vappen

2008-04-29T20:16:00.008+03:00

Haa, jäipä taas bloggaamati hetkeksi. Puutarha on kuitenkin hyvin hanskassa, tosin huomenna epäilen löytäväni sieltä jo valtavan kokoisia rikkaruohomättäitä. Onneksi on viisi päivää aikaa ottaa niitä hengiltä ja puuhailla ties mitä muutakin. Narsissitkin lienee jo kukassa joukoittain. Lämpöaalto todennäköisesti lyhentää niiden kukinta-aikaa, eikä väritkään ole ihan yhtä upeat kuin kylmemmässä säässä, mutta ehkä ei pidä tällä kertaa valittaa :)

Alla Mili Myyränsurma väijyssä narsissipenkissä.

Yks viiskyt

2008-04-18T09:55:00.002+03:00

Tämä on kaikkien aikojen sadasviideskymmenes blogipostaus. Se ei ole paljon vähän yli kolmeen vuoteen, mutta ehkä laatu korvaa määrän :P Laadun takeena on nyt esittää jopa kahdelta taholta tullut hieno läpyskä; Kiitos kaunis Pionille ja Sasitalle, mutta olen tuhma ja rikon sääntöjä enkä jaa sitä eteenpäin. Jos kaikki taimikylvökset nyt kupsahtavat mystisesti viikonlopun aikana niin tiedän mistä paha karma johtuu ;)

Olen siis kokeilemassa taas pitkästä aikaa taimikasvatusta kaupunkioloissa, olohuoneen ikkunalauta on taimia pullollaan ja parvekkeellekin tuli ostettua muovipeitteinen kasvihyllykkö, jonne kaikki vähänkin pitkäjalkaisuutta harkitsevat taimenroikaleet ovat joutuneet arestiin. Ihan hyvin näyttää kasvattelut sujuvan, jos ei laske omasta tyhmyydestä johtuneita miestappioita. Kuka olisi osannut arvata että höhlälle keskenkasvuiselle labbikselle maistuisi taimilaatikko multineen?

Viime syksyn heräteostos Crocus fuscotinctus on kovin soma.

Kun lupiini on ihmiselle susi

2008-04-16T22:34:00.000+03:00

Viikonlopun puutarhatöissä päästiin jo mullan kanssa leikkimis -asteelle. Ainoat viime vuoden vähemmän menestyksekkäästä perennoiden suorakylvöyrityksestä selvinneet kasvit eli lupiini My Castle't olivat luonnollisesti jääneet asumaan keskelle yläkasvimaata. Muistin kyllä lukeneeni, että lupiinit inhoavat siirtoa, mutta huihai, ei ollut pienintäkään aikomusta jättää niitä siihen oleilemaan pysyvästi. Ruukkutuomio siis oli tiedossa.

Selvisi sitten sekin, miksi lupiinit inhoavat siirtoa. Jahka sain kaivettua niiden puolivälissä Kiinaan matkalla olleet juuret ylös havaitsin että syvimmät kärhöruukutkaan eivät riittäneet isoimmille vonkaleille. Oli sitten pakko haukata yläkasvimaan reunasta pala ja sijoittaa monsterit siihen, seurakseen ne saivat ahtaasti asuneita ritarinkannuksia. Ruukkuihinkin jäi vielä 8 minimonsteria. Ei kellään olisi akselilla Helsinki/Hattula lupiinintarvetta?

Hallelujah, I believe

2008-04-14T22:34:00.005+03:00

Tänä keväänä puutarhasta on haettu ja saatu sitä mielenrauhaa, mutta tänä viikonloppuna sieltä löytyi myös jotain muutakin. Lauantaina kun katselin puutarhan lepäävän ilta-auringossa havaitsin tuntevani itseni ensimmäistä kertaa pitkään aikaan sielun pohjia myöten onnelliseksi. Elämän vuoristoradat, jotka pitivät minut enimmäkseen poissa puutarhasta viimeiset pari vuotta, olivat saaneet minut unohtamaan sen, minkä oikeasti tiesin, ja mitä sadat puutarhoinnin autuudesta kertovat sananlaskut toistavat: Syvin onni asuu puutarhassa.

Onni asuu myös narsissinvarsissa.

Kyllä, herra ministeri

2008-04-10T22:21:00.005+03:00

Viime viikonloppuna lumi oli puutarhasta sulanut jo lähes täysin, ja niinpä sain vuoden ensimmäisen rakonkin käteen haravoinnin seurauksena. Talventörröjen poistamisen ohella ei sitten muuta vielä oikein tehtykään. Sen verran iso piha kuitenkin on, että haravoitavaa jäi vielä tällekin viikonlopulle. Sunnuntaille ennustettu pieni takatalvenpoikanenkaan ei paljoa menoa haitanne, ja kun maanantaikin on vielä lomaa niin eiköhän kevätsiivous saada päätökseen.

Tanskan pionit on nyt kaikki ruukutettu ja jännityksellä jään seuraamaan niiden edistymistä. Yksi edellisen suuren pionihankinnan ostoksista Madame Emile Debatene on vielä vähän tuntematon suuruus. Viime vuonna siinä taisi olla viisi kukkaa, joista ainakin kolme samaan aikaan kukkinutta olivat jokaikinen keskenään erilaisia, mutta moinen kukkien vaihtelevuus ei ilmeisesti ole mitenkään epätavallista nuoressa pioniyksilössä. Alla yksi Emilen monista kasvoista.

Kevään korvilla

2008-04-03T22:08:00.007+03:00

Keskellä viikkoa tuli tehtyä pikavisiitti puutarhaan kun käväisin matkan varrelta hakemassa Tanskasta tulleet pionit. Viime viikon valtavat lumihanget olivat humahtaneet alas ja näky oli jo jotain kevättä muistuttavaa. Saha taidetaan siis jättää rauhaan viikonloppuna ja siirtyä haravan varteen. Kaikkea ihanaa siellä jo pikasilmäyksellä pilkotti, ei jaksaisi odottaa huomisiltaan että pääsee tutkailemaan puutarhaa ajan kanssa.

Jotenkin sai kyllä potkua työpäivän aamuna nousemiseen kun puutarha odotti heti oven takana, yli sadan kilometrin työmatka-ajelu ei kyllä olisi varmaan kovin mukava pidemmän päälle, etenkin verrattuna nykyiseen alle 15 minuutin viuhahdukseen bussilla pitkin Mannerheimintietä.

Sen verran tuli järkeä käytettyä eilen, että nappasin kameran mukaan matkaan lähtiessä. Galanthus nivalis-kasvusto alkaa näyttää jo joltain, etenkin jos vertaa siihen mistä lähdettiin, eikä esimerkiksi tähän...

Lumikellot istutuksen jäljiltä 2005:

Lumikellot tänä aamuna:

Kesän aikaa

2008-03-30T20:56:00.004+03:00

Vielä ollaan maaliskuussa ja takana on jo kolme puutarhassa vietettyä viikonloppua. Varsinainen puutarhanhoito antaa vielä odottaa itseään, mutta alan taas selvästi tottua puutarhakauden kaksijakoiseen elämään, jossa puolet ajasta vietetään puutarhassa ja toinen puoli kuluu lähinnä puutarhaan kaivaten :)

Viime viikon lumimyräkän jäljet sulivat hitaasti pitkin viikonloppua ja tekemiset rajoittuivat lähinnä sulamisen tehostamiseen jäätä hakkaamalla, sekä pienimuotoiseen viattomien oksaraukkojen sahailuun. Avitin hitusen lumen sulamista lumikellojen kohdilta, minkä jälkeen Galanthus nivaliksen nuput edistyivät selvästi yhdessä vuorokaudessa ja vähän surullisilta näyttäneet G. elwesiitkin saivat ihan uutta puhtia.

Nyt käy kyllä puutarhatonttua kateeksi kun on kolme päivää ihanaa kevättä luvassa. No, ainakin ensi viikonloppuna taitaa lumet olla entisen talven sellaisia ja puutarhassa on toivoa päästä tositoimiin. Alla G. elwesiit.

Meidänpä puutarhatontulla onkin moottorisaha

2008-03-24T19:39:00.006+02:00

Talviseksi ennustettu Pääsiäinen onnistui tarjoamaan pieniä kevätväläyksiä: Lämpöiseltä seinustalta pystyi jo pari saavillista haravoimaan täyteen vaahteranlehtiä, ja maanpinta oli sen jälkeen ihanaa mutamössöä, johon jäi melkein saappaat jumiin. Haravointi paljasti myös syysleimujen ja akileijojen pikkuiset alut, jotka toivottavasti ei heittäneet henkeään kun yöt oli reippaasti miinusmerkkisiä. Ritarinkannuspenkistä oli paljaana sen verran pintaa että talventörröjä sai otettua jo pois ja sielläkin näkyi ihania kirkkaanvärisiä alkuja. Ainakin yksi narsissinnenä kurkisti lumen keskeltä melkein joka narsissipenkissä ja muurahaiset liikuskeli auringonpaisteen määrästä riippuen rivakammin tai hitaammin pesän huipulla. Pääsiäisen lopuksi luontoäiti pisti vähän enemmän pökköä pesään ja lunta pyrytti oikein kunnolla, mutta tänään iltapäivällä vesi valui taas katoilta solkenaan. Meidän ylängöllä lämpötila ylitti muutenkin joka päivä nollarajan, ja se tuli huomattua ettei siihen paljoa tarvita että lumi sulaa. Mikä on hieno juttu kun katsoo millaisia säitä on taas luvattu [huokaus].

Puutarhakuvausta vaivasi vähän taaskin mañanaismi. Eli kun on liian laiska ottaakseen kuvia justhetinyt, niin sitten kun viitsisi niitä kuvia ottaa on kuvauskohteen päällä jo lunta viisi senttiä. Narsissinneniä lienee tässä blogissa nähty ihan tarpeeksi, eli esitellään tämän Pääsiäisen isoin puutarhasaavutus: Vihdoin viiden vuoden muokkailun jälkeen silmää miellyttävä koivikko puutarhan reunalla.

Puutarhassa taas

2008-03-16T18:55:00.003+02:00

Taas tuli tehtyä bloggauksen suhteen katoamistemppu, mutta pienen koiran jalat aiheuttaa suurta surua. Stressi kulminoitui sitten perjantaina siihen, että säästä viis, minä lähdin hakemaan sielunhoitoa varmimmasta lähteestä minkä tiedän, eli omasta puutarhasta. Perjantaina ehdin vähän kurkistaa lumikellojen kukintaa (viime syksynä istutetut G. elwesii't) ja narsissinneniä katsella sekä ajatella että otetaan niitä kuvia huomenna. Luontoäiti päätti kuitenkin toisin ja lauantaiaamusta lähtien sitten ihailtiin lähinnä lumikinoksia.

Viikonlopun ykköstavoite kyllä toteutui, eli henkistä rauhaa löytyi roppakaupalla. Fyysistä tekemistä ei niinkään; Lauantaina sahailin yhdeksän puuta poikki ja pinoon, sunnuntaina tekemisen puutteessa aloin pyöritellä lumipalloa ja siitähän muotoutui sitten luminarsissisipuli poikasineen :) Jään odottelemaan jännityksellä mitä ihmettä saankaan aikaan jos Pääsiäisenä sää on luvatun arktinen.

Täysi kymppi

2008-02-24T12:54:00.002+02:00

Eilisen ihanan kevätpäivän jälkeen sää palasi surkeaan, mutta ei hätiä mitiä, kyllä se kevät on tulossa. Mustarastaskin näkyi jo loikkimassa metsässä; ja vaikka ilmeisesti se onkin vain osittaismuuttaja, eli niitä olisi voinut ihan hyvin nähdä koko talven ajan, se saa nyt luvan joutua listaan Narcissan viralliset kevään merkit(tm). Sinne menee myös se, että päivän pituus on Helsingissä tänään jo 10 tuntia. Se on melkein tuplasti lisää valoa vuoden lyhimpään 5h 12min suoritukseen.

Yritin kovasti etsiä hyvää kuvaa joka ei olisi narsissi tai pioni, mutta ne oli kaikki ihan meh. Pari viimeistä kesää on tuo kuvienotto jäänyt ylipäänsä hurjan vähälle muulloin kuin keväisin. Kuvien selailu edestakaisin lisäsi joka tapauksessa viherpeukalon syyhyä valtavasti, ei jaksaisi odottaa että pääsisi laittamaan sitä ja tätä ja vielä tuotakin. Tuonne pitäis päästä.

Hopeareunuksia

2008-02-18T21:37:00.005+02:00

Tänään ei ollut yksi niistä elämän parhaista päivistä, joten Universumi päätti ilmeisesti tarjota lohdutukseksi sekä paketin, joka sisälsi kolme numeroa The Daffodil Journalia, että puutarhan kannalta hyviä uutisia: Puutarhatontun seuraksi Sannin yllätyspesueesta hankittu kisumisu Mili oli suorittanut ensimmäisen puutarhatekonsa, ja ottanut hengiltä myyrän viiden kuukauden ja neljän päivän kypsässä iässä. Pikkuinen kotiutui Itsenäisyyspäivän korvilla ja jouluna meno oli jo näin herkkää meidän Paavon kanssa. Superkiitokset Sannille hienosta kissasta :)

Daffodil Journalit on luettu jo kaikki kahteen kertaan. Niistä taitaa irrota vielä paljon inspiraatiota etenkin syksyn sipulihankintojen tullessa ajankohtaisiksi. Fragrant Rose näyttää löytyvän näyttelyvoittajien listoiltakin, eikä ihme.

You're one of my kind

2008-02-10T13:37:00.000+02:00

Klorofyllistä löytyi tänään uusi narsissiholisti :) Ihanaa ettei minä ja Quu olla tosiaankaan ainoita narsisseihin hurahtaneita. Tosin liityin tässä vähän aikaa sitten Ameriikan ongelmaisten kerhoon, ei jaksaisi odottaa että sieltä kolahtaa kevään Daffodil Journal postilaatikkoon.

Viime syksynä jäi narsissitilaukset ulkomaille tekemättä kun rahavarat oli lähinnä suunnattu Suomen eläinlääkäreiden elinkeinon turvaamiseen. Ajattelin että siihen jäi se uusien lajikkeiden hankinta, mutta olisi vaan pitänyt uskoa kotimaisiin puutarhakauppiaisiin. Etenkin Backaksen valikoima oli niin suuri, että joitain lajikkeita jäi jopa ostamatta. Ja kun vielä Quun kanssa suoritimme narsissivaihtoa olikin uusia lajikkeita yhtäkkiä 26, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Täytyy vaan taas toivoa hartaasti että lajikkeet olisi tällä kertaa sitä mitä pitikin.

Tämäkään ei näes sitten ollut Fragrant Breeze... vaan Slim Whitman. Onhan se ihana mutta kun sitä oli jo muutenkin.

Vaan mitä sanoo sammakkomies?

2008-02-03T15:20:00.000+02:00

Mitäs kaikkea sitä keksisikään taas kirjoittaa...

Ilmatieteen laitoksen pitkän ajanjakson ennuste lupaa koko helmikuuksi selvästi tavanomaista lämpimämpää säätä. Se on hyvä ainakin niille yli viisisenttisille narsissinnenille, jotka kotitalon eteläpäädyssä jo hojottavat. Auringon lämpövaikutus tuntui taas tänään ulkoillessa ja kevättoivo kasvaa valtaisaa vauhtia. Toivottavasti se ei ota osumaa luontoäidin puolelta vaikkapa sitten maaliskuussa.

Käydessäni kylässä katsomassa suvun pientä ihmistainta havaitsin että aivan viereen on tulossa uusi Plantagenmyymälä. Pitäisiköhän tuntea syyllisyyttä siitä, että se todennäköisesti edesauttaa vähän tiheämpien kyläilykäyntien tekemistä?

Josko sitä taas sortuisi laittamaan narsissikuvia, Pinza on soma ja pirteä.

No onkos tullut kesä nyt talven keskelle

2008-01-26T14:21:00.000+02:00

Tänään oli ilmassa aitoa kevään tuntua kun aurinko paistoi ja maa pilkotti lumen alta. Litsislätsislätäköitä oli siellä täällä ja talitintti lauleskeli kevätlaulua. Huomattavasti siis ilahduttavampaa säätä kuin tämän talven perussetti: Maa mustana ja vettä sataa. Jotenkin olen silti vakuuttunut siitä että jossain vaiheessa tässä saadaan vielä niskaan kahdenkymmenen asteen pakkaset. Viherpeukalot pystyyn että kasveilla on siinä vaiheessa kunnon lumipeite päällään.

Pionitilaus on nyt sitten lähtenyt Tanskaan, sieltä on (toivottavasti) tulossa:

Olen aina pitänyt kasvitilausten rahanmenon oikeutuksen mittarina sitä, että osaan luetella kaikki niissä olevat kasvit ulkomuistista. Tuon listan tekeminen sujui iisipiisisti :) Unelmana on nähdä niiden kaikkien kukkivan vuonna 2010. Pioni Sarah Bernhardt istutettiin pikkuisena kahden varren taimena vuonna 2001, ensimmäisen kukan se teki vuonna 2003. Allaoleva kuva on otettu viime kesänä.

Talviale

2008-01-19T22:23:00.000+02:00

Marraskuussa kun oli ensimmäinen oikealta talvelta tuntuva päivä laskin kuinka monta päivää vielä olisi huhtikuun ensimmäiseen päivään: niitä oli 140. Maanantaina ollaan niistä numerossa 70. Melkein puolet talvesta ollaan siis ainakin Helsingin seudulla päästy läpi ilman kovia pakkasia, ja valitettavasti myös lähes ilman lunta. Ensi viikolle on vähän luvassa talventuntua, mutta meteorologinplanttu mutisi jotain sään lämpenemisestä viikonloppuun mennessä. Pöh. Ei sitä voi kuitenkaan olla toivomatta että talvi (tai talviyritelmä) loppuisi jo maaliskuun alussa myös tänäkin vuonna. Go lounainen ilmavirtaus go.

Pionitilaus kasvoi puolivahingossa 40%. Uups. Joten kuvaksi sitten yksityiskohta pioninkukan sisältä. Tämän pitäisi olla Lady Anna.

Seven year itch

2008-01-15T12:53:00.000+02:00

Näihin aikoihin vuodesta alkaa viimeistään klassinen puutarhasyyhy iskeä sormiin. Vähän tuntuu kyllä oudolta haikailla kevättä, kun edes talvikaan ei ole kunnolla alkanut. Suunnitelmia on kyllä tehty entiseen malliin, suurisuuntaisia ja etenkin suuritöisiä, tietysti. Ensimmäinen siementilauskin tipahti eilen postiluukusta, siitä huolimatta, että taimikasvatuksen tuloksena lämpöisessä kerrostaloasunnossa on lähinnä odotettavissa hentoisia pitkäsääritaimia.

Pionejakin on jo laitettu tilaukseen, ja ties mitä tässä vielä ehtiikään. Mutta niin se vain on, jokavuotinen keväthulluus iskee yhtä varmasti kuin puutarhaähky loppukesästä. Ja siitä ei toivu ennenkuin saa taas vetää kumisaappaat jalkaan ja lähteä etsimään puutarhasta ensimmäisiä kevätkukanneniä.

Siihen asti ei auta kuin haikailla ja toivoa että tänä vuonna pystyy hillitsemään itsensä vähän paremmin kuin edellisenä. Viisi uutta pionia, eihän se nyt vielä ole mitenkään kohtuutonta?

Shawnee Chiefin kukinta tuli nähtyä ensimmäistä kertaa viime kesänä.

Ojasta allikkoon

2008-01-13T14:23:00.000+02:00

Hitusen vaikeaa keksiä pitkän tauon jälkeen mitään ytimekästä "Hei, täällä taas ollaan"-otsikkoa, mutta tuo saa nyt välttää... (ja vähänkö olen pettynyt jollei joku perinteiseen tapaan välittömästi peruuta tilaustaan blogilistalla :)

Viime kesänä ilmaantui taas ulkopuolisia tekijöitä häiritsemään puutarhanhoitoa, pienen Omppusen jalkavaivoja hoidettiin sen verran, että sekä aikaansaannokset, muistiinpanot, että valokuvatodisteet olivat sangen onnettomia.

Mutta työ puutarhan parissa jatkuu, uutta alkua edustakoon pioni Nick Shaylorin nuppu, jonka kehittyminen kukaksi jäi sitten viime kesältä näkemättä [huokaus]. Vahva usko tulevaan on kuitenkin jokaiselta puutarhurinalulta vaadittava ominaisuus, eli eikun kesää odottelemaan...

Älä ota kesäruukkua

2007-05-23T14:05:00.001+03:00

Täytyi tulla hetkeksi lepäämään kaupunkiin maaseudun raadannasta. "Loppu ruukkurääkkäykselle"-kampanja on osoittautunut tehokkaaksi, ja jopa se yksi jasmike, jota on siirrelty ruukussa ympäri puutarhaa vuodesta 2003(...) sai kodin, joskin hitusen kärsineen näköisenä. Narsissipenkin laajennuksesta selvittiin ilman kivisouvia, mutta muiden uudet kodit piti taas raivata sisun ja rautakangen kanssa. Kivipuutarhafaneille ei siinä puuhassa löytynyt paljoa ymmärrystä ;) Kaksi kärhöä tuli vaihdettua päittäin "Älkää kokeilko tätä kotona"-tyyppisellä tekniikalla, ainakaan ne eivät enää ärsytä olemalla väärässä paikassa, etenkin jos heittävät henkensä :P

Ongelmakohtia on siis taas siloiteltu. Jaska kirjoitti muinoin siitä, kuinka puutarha tuntui ensimmäistä kertaa siltä, että siinä voi olla sisällä. Sinne asti ei olla vieläkään ehditty, mutta maanantaina nurmikolla istuskellessa, tuomien ja narsissien tuoksuessa kilpaa, tuntui ensimmäistä kertaa siltä, että kyllä tästä vielä jotain tulee. Ja se tuntui hyvältä se.

Alla narsissi Petit Four.

Apple of my eye

2007-05-17T12:35:00.000+03:00

Puutarhanhoito jatkuu, tosin jostain syystä kukkapenkeissä alkaa olla yhä enenevässä määrin pienen koiran mentäviä kolosia. Aikaa on tähän asti kulunut pääasiassa ylläpitoon, seuraava koitos on lisätilan raivaaminen narsissien siirtoa varten (niin kauan kun vielä erottaa mikä lajike on mikäkin). Kivet ei tällä kertaa taida olla suurin vastus vaan valtavat rikkaruohopöheiköt. Mutta ei kun töihin, jahka tässä jaksaa siirtää ahterinsa puutarhaan...

Yleisön pyynnöstä [hei Sanni :)] kuvassa Puutarhan Täystuho, joka osallistui innolla juhannusruusujen harvennukseen.

On korvia, tassuja, pulleita massuja, häntiä vilisten

2007-05-07T10:26:00.000+03:00

Bloggaukseen tuli sitten tauko, ensin vapaa-aikaa tuli käytettyä koiranpennun ihastelureissuihin, ja pennun kotiintulon jälkeen alkupäivien tutustumiseen. Puutarhassa ehdittiin käymään jo viime viikolla, ja siellä tuli ihailtua sitä, miten tehokkaasti vanhempi multainen noutaja on saatu koulutettua kiertämään kukkapenkit. Tuli nimittäin todettua että se ei tosiaankaan ole myötäsyntyistä :)

Tuhot on tähän mennessä onneksi jääneet aika pieniksi, lähinnä pari narsissia jatkaa kukintaansa vähän vinommassa. Puutarhatyötkin ovat muista menoista huolimatta ihan aikataulussa, siitä voi kiittää aikaista kevättä joka salli niiden tekemisen vähän etukäteen.

Pentu/puutarhalomailua on jäljellä vielä ruhtinaalliset neljä viikkoa, saas nähdä mitä kaikkea siinä ajassa ehtii. Alla puutarhaan istutetut viimevuotiset Tête-à-Tête purkkinarsissit, jotka vastoin odotuksia jaksoivat kukkia jo nyt.

Maakuntamatkailua

2007-04-16T22:04:00.000+03:00

Viikonlopun koirareissulla tie vei Kauppilaan ja sieltä tarttui mukaan syreeni, kärhö, pioni sekä yksi daalia. Katselin sitä pionia, joka kovin ilmavan näköisesti oleili turpeessa ja kopautin sitten koko hoidon ulos ruukusta. Eihän se tosiaan ollut juurtunut vielä lainkaan, niinkuin Rea Peltolan ja Vesa Koivun erinomainen pionikirja varoitteli. Nyt on sitten kerrankin oikein lupa korkealta taholta pitää sitä ruukussa kesä :) Heppoinen turvekin vaihdettiin vähän parempaan tavaraan. Viime vuonna ostettu Edulis Superba, jota EI oltu tarkoituksella pidetty ruukussa (mutta pidetty kumminkin...) oli kasvattanut kauniin juuriston ja pääsee toivottavasti piakkoin maahan. Niinkuin kaikki muutkin ruukkuhengailijat, joita on luvattoman suuri määrä.

Puutarhassa ehdin olla vain tämänpäiväisen lomapäivän, kauniista ja lämpimästä säästä tuli nautittua lähinnä vedenkannon merkeissä. Hyvä niin, sillä seuraavat sateet (ja lumet!) näyttävät saapuvan vasta ensi viikonlopuksi.

Alla puutarhan ainoa Scilla, joka on ilmeisesti liftannut syysleimu Kirchenfurstin mukana.

Älä riko kaavaa

2007-04-10T18:47:00.000+03:00

Pääsiäinen sujui sitten aika arktisissa merkeissä, mutta ei se puutarhointia haitannut. Kompostikehikko kolmonen saatiin aikaan ja nyt en voi edes ymmärtää miten on mahdollista pärjätä ilman kolmea. Ykkösen sulamista odottaessa puolitäysi kakkonen sai päälleen uudet kerrokset lehmänpeetä ja haravointijätettä, ja kolmonen on samaa tavaraa täynnä. Neljäs loota olisi kyllä oikeastaan kiva... Kompostoinnin ohella muutakin tuli puuhattua sen verran, että lihaksisto narisee vieläkin.

Alla lumikellojen tämänvuotinen blogiesiintyminen. Erään nimeltämainitsemattoman nelijalkaisen suorittamat syyskaivuut niiden asuinalueella olivat aiheuttaneet onneksi aika vähän häiriötä, pari hassua sipulia löytyi melkein pinnalta ja istutettiin uudelleen. Puutarhamuistiinpanoista huomasin, että kun lumikellot vuonna 2005 istutettiin, niissä oli 8 kukkaa. Viime vuonna tuloksena oli 16 ja tänä vuonna 32. Sipulien jakautumisteorioista Fibonacci vs. tuplaantuminen näyttää todisteet osoittavan vahvasti jälkimmäiseen. Ihan sama mulle, kunhan vaan lisääntyvät :)

Nollatoleranssi

2007-04-03T18:57:00.001+03:00

Niinhän siinä sitten näyttää käyvän että pääsiäinen vietetään nollan asteen tienoilla. Projektia löytyy puutarhasta kyllä säästä riippumatta, josko vaikka vihdoin saisin otettua sahan kauniiseen käteen ja rakennettua kolmannen kompostikehikon. Vanhat kompostitkin ovat vielä umpijäässä ja sulamista ei varmasti edistä jo haravoitujen sijoitus niiden päälle.

Viime viikonloppuna rikkaruohotkin saivat kyytiä, ja kukkapenkit ovat taas hämäävän siistejä. Siellä nyt sitten väijyy viimekesäisten siementen armeija, mutta eiköhän niiden kanssa tule tänä vuonna taisteltua ihan ajallaan.

Onnistuin lahjakkaasti jättämään kameran mökille, ei siellä mitään kovin mielenkiintoista ollutkaan. Lumikello-otoksia korkeintaan, mikään muu ei vielä kuki vaikka krookuksen ja sinivuokon nuput on jo bongattu. Viimevuotista edelleen siis, tässä syklaaminarsissi Cotinga.

Takapakkia

2007-03-31T08:01:00.000+03:00

Takatalveahan se Ilmatieteen laitos taas lupaa. Tai siis ainakin ajankohtaan nähden normaalimpaa sääolosuhdetta. Mutta pakkoko sen oli tulla juuri pääsiäiseksi? No, ennuste ehtii vielä muuttua (toivottavasti *parempaan* suuntaan) ja se ylettyy kuitenkin vasta pitkäperjantaihin asti. Sen jälkeen ehtisi vielä hyvin lämmetä, eikun viherpeukalot pystyyn.

Lähden nauttimaan puutarhani keväästä niin kauan kuin sitä vielä riittää. Alla narsissi Arctic Gold.

A fine romance with no kisses

2007-03-27T17:47:00.000+03:00

Uskomaton kevät vaan jatkuu, tosin lämpötilat näyttävät laskevan juuri sopivasti lauantaiksi, hmpf. Luvattu +8C on kyllä minulle se kaikkein tyypillisin kevään puutarhointisää, joten ei hätää. Ainakin jaksaa sitten kanniskella vettä, luulisi että auringon kuumotus alkaisi kasveja siinä viikonlopulla jo vähän janottaakin.

Tällä vauhdilla narsissien kukinta alkaa jo huhtikuun puolella, mikä ihme on nähty viimeksi vuonna 2002. Sitäkin vuotta olllaan roimasti edellä; päiväkirjamerkintä 29.3.2002 nimittäin sanoo ytimekkäästi: "Jäänhakkuuta pihasta". Eipä taida siellä olla jäätä nähty enää yli viikkoon :)

Alla narsissi Romance, joka oli yksi viime vuoden suosikeista.

Maaliskuu jo maata näyttää

2007-03-24T20:19:00.000+02:00

Kerrankin olisi niin paljon kerrottavaa, ettei tähän mitenkään mahdu kaikki :) Puutarha oli lähes lumeton, joten rikkaruohot erottuivat komeasti penkistä kuin penkistä. Etenkin nokkonen oli näköjään päässyt viime kesänä leviämään tuhottomasti... Maa oli kuitenkin sen verran jäässä ettei kovin suurta rikkaruohotuho-operaatiota päässyt vielä käynnistämään. Satunnaispuuhailujen ohella talventörröt tuli poistettua kaikkialta, vadelmat harvennettua ja haravointi käynnistettyä. Muutama puukin taisi päästä hengestään.

Uutenavuonna nenää näyttäneet pionit olivat selvinneet sellaisinaan, mahdollisesti puutarhatontun suojausoperaation johdosta. Narsissinneniä oli kaikkialla, pisimmät varmaan viisi senttiä. Ensimmäinen nokkosperhonenkin tuli jo nähtyä.

Puutarhapäiväkirjat saatiin taas haltuun, niitä lukemalla saa kyllä hyvän kuvan siitä miten edellä tänä vuonna ollaan. No, mikään puutarhasta löytyvä ei perhosta lukuunottamatta taida kärsiä kovin paljoa, jos yhtäkkiä otetaan vähän takapakkia. Tällä viikolla siltä kyllä ainakin taidetaan välttyä.

Nyt olisi sitten kuvavaihtoehtoja paljon, mutta ette te varmaan ainakaan sitä lantakasakuvaa halua nähdä :) Laitetaan jotain vähän erilaista, pieni vauvasammal.

Onnellista odotusta

2007-03-23T08:48:00.001+02:00

Kevät on tähän mennessä edennyt niin lupaavasti, ja sormien syyhy on kasvanut sen verran, että sunnuntain mennessä koirajuttuihin täytyi tämä päivä ottaa lomaa ja kohta lähden katsastamaan mikä onkaan puutarhan rappioaste viime kesän jälkeen.

Puutarhatonttu käväisi viime viikonloppuna ja raportoi sekä narsissinnenistä, että puutarhannurkkaan saapuneesta lantakasasta. Jonkinlaista kompostiprojektia siis ainakin pystyy vääntämään, jollen sorru taas jo melkein perinteeksi tulleeseen puukannan vähennykseen. Haravointi lienee ehkä vähän liian aikaista?

Puutarhakauden aloittajaksi elinvoimainen imikänalku viime keväältä.

Suuri tuntematon

2007-03-16T12:44:00.001+02:00

Tänään on blogin kaksivuotissyntymäpäivä. Toivotaan, että kolmantena vuonna tulee vähän enemmän kirjoiteltua kuin kakkosena, mutta aika näyttää. Blogin ansiosta ei tarvita puutarhapäiväkirjaa sen toteamiseen, että tämä kevät on huomattavasti edellä kahta aikaisempaa, tosin Ilmatieteen laitos lupaa, että huomisesta alkaen siirrytään normaaliin maaliskuun säähän. On sekin parempi kuin ne kaksi edellistä hidastelijaa.

Tämä narsissi oli sattunut mukaan Verberghen sipulipussiin. Se on niin soma ettei tällä kertaa ota päähän se, että kaikki eivät olleet sitä lajiketta mitä piti. Se kulkee puutarhamuistiinpanoissa nimellä "Mystery", toivottavasti se ei jää sellaiseksi.

Tiedossa pienten jalkojen töminää

2007-03-11T09:51:00.000+02:00

Kevät jatkaa porskutustaan ainakin Helsingissä. Viime yönä tuli vaikuttavasti räntää, mutta nollan yläpuolella pysyttelevä lämpötila näyttää tehneen siitä jo selvää. Sää näyttää jatkossakin lupaavalta, aurinkoa ja +5C. Se on huippudiili tähän aikaan vuodesta :)

Puutarhakesän 2007 teemaksi näyttää tulevan "Tehdään mitä ehditään"; eilinen puhelu nimittäin lupasi huonoa kukkapenkeille. Miltä mahtaa narsissit näyttää kun kaksi multaista noutajaa oikaisee niiden yli peräkanaa?

Alla W.P.Milner viime keväänä onnellisen tietämättömänä tulevaisuuden vaaroista.

Tästä lähtee

2007-03-05T19:58:00.000+02:00

Tänään oli Helsingissä ihkaoikea kevään ensimmäinen päivä. Aurinko paistoi siniseltä taivaalta, lämpömittari flirttaili neljän plusasteen kanssa ja ilmassa oli vaan sitä jotain (ei sentään koirankakan tuoksua...). Pisteenä i:n päälle kotitalon eteläpäädyssä pilkistivät ekat narsissinnenät. Takapakkiahan tässä vielä todennäköisesti otetaan, mutta silti tämä päivä lämmitti puutarhurin mieltä kovasti.

Kevään kunniaksi kevätpörriäinen. Joka istuu narsississa, missäpä muualla :)

Kiharainen juttu

2007-03-03T12:30:00.001+02:00

Kaikilla muilla tuntuu olevan jo aika selvät sävelet sen suhteen mitä puutarhassa on tarkoitus aikaansaada ensi kesänä. Haaveita löytyy täältäkin; vihdoinkin saada puutarhan yhdestä nurkasta raivattua kivet (ja rikkaruohot) ja istuttaa se täyteen mitäpä muuta kuin narsisseja. Nykyiset on istutettu melko ahtaasti, ja lisäähän on tietysti pakko saada. Vähemmän (vai enemmän?) kunnianhimoinen haave on saada kerrankin hoidettua puutarhaa koko kesän ajan, niin että ensi keväänä ensimmäinen tehtävä ei olisi korjailla edellisen kesän laiminlyöntien jälkiä. Se onnistuu kyllä jos puutarhointiin oikeasti ehtii käyttää kaksi päivää viikosta.

Vapaa-ajalle kuitenkin löytyy myös nelijalkaista tilausta, sen ja puutarhan välillä tasapainottelu tulee olemaan ensi kesän suurin haaste. Kesälomapäivät taitaa tänä vuonna tulla käytettyä viimeistä myöten.

Alla narsissi Curly, joka ei tässä narsissistissa herättänyt kovin paljoa ihastusta. Sen kohtalona taitaa olla siirto johonkin puutarhan peränurkille. Hörsöilkööt siellä.

Viimeistä viedään

2007-02-28T21:09:00.001+02:00

Tänään taitaa olla epävirallisesti talven viimeinen päivä. Oli kiva kun kävit, ja nyt voitkin sitten lähteä aika vauhdikkaasti. Ei kai tässä muuta sanottavaa ole :)

Yleinen optimismikin on kasvanut sitten maanantain, joten tässä sen kunniaksi narsissi Las Vegas avautuneena.

Sori, väärä osoite

2007-02-26T13:35:00.001+02:00

Laitoinpa männäviikolla blogiin statistiikkalaskurin, jonka paljastama tieto siitä miten tänne päädytään osoittautui mielenkiintoiseksi. Hurjasti tulee trafiikkia Googlen kuvahaun perusteella. Narsissi Flower Record etenkin tuntuu olevan oikea kestosuosikki. Mystistä.

Haulla viherpeukalo päädytään tänne myös, varmaan nettikauppaa etsiessä. Tositarkoituksella taitaa tulla vain pari visitoijaa blogilistan kautta, ja muutama joko kirjoittaa blogiosoitteen suoraan, tai tulee kirjanmerkkiensä kautta. Ihqua :) Useimmiten tänne näytetään joutuvan vahingossa, sillä erittäin yleinen visiitin kesto on 0:00:00. Mutta tervetuloa vaan kaikille, toivottavasti ainakin joillekin yllättävä tänne päätyminen ei osoittaudu pettymykseksi :)

Viikonlopun saavutukset multaisen noutajan kanssa olivat silkkaa kompostitavaraa, joten tänään tarvitaan henkeä nostattamaan jotain, joka symboloi parempaa huomista... Alla siis narsissi Las Vegas availemassa viime keväänä.

We wants it, we needs it, we must have the precious

2007-02-23T19:47:00.000+02:00

Sanni tunnusti kommenteissa, että ensi kesän kasvihankintalistat on jo aloitettu. Täällä taas alettiin jo kasvattaa narsissihankintalistaa, kun sattumalta löysin uuden postimyyntipaikan, jonka hinnat näyttävät olevan kohtuulliset ja valikoima välittömän kuolausrefleksin aikaansaava :)

Jospa tänä vuonna yrittäisi harjoittaa kohtuutta muilta osin ja antaisi itselleen vapaat kädet narsissien suhteen... Saisikohan kotikoneeseen jonkun lapsilukon hakusanaa pioni varten?

Alla yksi viime kevään uusista lajikkeista, Narsissi Redhill.

Wow factor

2007-02-21T12:47:00.001+02:00

Puutarhakuvien nimeämisurakka on saatu päätökseen. Turhien, tuhruisten ja tuplien poiston jälkeen viime puutarhakaudesta jäi jäljelle noin 500 kuvaa. Aika heikko suoritus, sillä edellisestä kesästä, joka sekään ei ollut mikään jatkuvan puutarhoinnin riemuvoitto, taisi olla tuloksena pitkälti yli tuhat.

Kuvienkatselu sai aikaan suuren kaipuun puutarhaan. Osa kuvista muistutti kohdatuista tappioista, ja osa kovalla työllä saavutetuista voitoista, mutta pari sai aikaan ihan rehellisen Ooh-reaktion. Alla yksi niistä, Narsissi (tietysti...), lajikkeena Manly.

Ihan niinkuin vanhoina hyvinä aikoina...

2007-02-19T20:08:00.000+02:00

Eipä tämä bloggaaminen tainnutkaan olla niin kovin vaikeaa, täällä sitä taas ollaan kirjoittelemassa :) Paluun seurauksetkin on samat kuin ennen, välittömästi katosi blogilistalta yksi lukija ;) Ja ei minulla edelleenkään mitään asiaa ole :P

Vaikken puutarhaa viime kesänä täysin hyljännyt, viimeiset kuvat siitä tuli otettua kesäkuun alussa. Jotain kertoo puutarhaan kohdistuneesta mielenkiinnosta myös se, että puutarhakuvien nimeämisurakka (joka oikeasti kannattaa AINA tehdä välittömästi...) tuli aloitettua vasta viime viikonloppuna. Uusien narsissilajikkeiden tunnistus kuvista ei sujunut kovin jouhevasti, etenkin kun puutarhapäiväkirja majailee taas vaihteeksi yli sadan kilometrin päässä. Sitä odotellessa aika moni kuva menee nimikkeellä "Narsissi".

Kuvassa siis joko N. Pinza tai N. Red Devon. Tai sitten jälleen kerran N. "Ihan-sama-mitä-me-tähänkin-pussiin-laitetaan". Toivotaan edellistä :)

A New Hope

2007-02-18T12:14:00.000+02:00

Kai se on sitten valon määrän lisääntyminen, mikä sai muistamaan sellaisen kaukaisen asian kuin puutarhablogin olemassaolon :) Ja kiitos parin kaipaajan sain jopa revittyä itsestäni tarpeeksi energiaa postaukseenkin.

Viime kesän bloggaukset loppuivat sitten kuin seinään, koska vaikka se on vaikeaa minunkin uskoa, jotkut asiat ovat sittenkin tärkeämpiä kuin puutarhanhoito. Mutta täällä sitä taas ollaan, uuden alun edessä, niin puutarhassa kuin muutenkin.

Puutarha mahtaa olla heikossa jamassa viimekesäisten laiminlyöntien jäljiltä, mutta siitä on (valitettavasti vai onneksi?) selvitty jo monta kertaa ennenkin.

Kuvaksi sopii toiveikkaan vihreät vauvaritarinkannukset. Viherpeukalot pystyyn paremman huomisen puolesta :)

Pikaedit: Köh, puutarhuruus on sen verran ruosteessa, että ukonhatut sekaantuu jo ritarinkannuksiin :P Kaupanpäälle todettakoon, että uusi Google-versioeditori on silkkaa kompostitavaraa... :)

Pikavisiitti

2006-05-12T11:56:00.000+03:00

Olen hitusen loistanut poissaolollani, mutta siihen on ollut erinomainen syy, tämänvuotinen narsissiloma. Puutarha on tässä vaiheessa vuotta aivan ihana, kaikki on kauniin vaaleanvihreää ja rikkaruohot vielä hallittavissa. Ja narsissit kukkii :)

Ainoa syy käydä kotona onkin kameran tyhjennys, ja kaikkein vaikeinta onkin valita minkä kuvan tähän tunkisi. Kaikkien järkytykseksi(?) päädyin johonkin muuhun kuin narsissiin, tässä ilmeisesti krysanteemeja jotka lähtivät mukaan taas yhdeltä "käväisyltä" paikallisessa puutarhakaupassa. Ikivanha litteä sinkkisanko paukuteltiin sopivaksi ruukuksi. Kierrätys kunniaan.

Suomalaisen työn päivä

2006-05-01T21:27:00.000+03:00

Pääsin taas olemaan orja puutarhalle. En uskalla edes kuvitella kuinka monta litraa kannoin vettä narsisseille sun muille. Ritarinkannukset ainakin riemastuivat vedestä ja kasvoivat kaksinkertaisiksi välittömästi (=kahdessa päivässä). Haravointikin tuli loppuunsuoritettua.

Jokasortin perhosta lenteli ympäriinsä (sitruuna-, neito- ja nokkos-), ja vuokot olivat kukassa (sini-, valko- ja kelta-). Luonto on vielä ruskeasävyinen, hyvintähdätty keväinen sade saisi varmaan aikaan vihreän räjähdyksen. Vaan kun ilmatieteenlaitosmies lupaa vaan lämpöä. On tämä elämä kovaa.

Alla on puutarhasta löytynyt yllätys, joka ilmeisesti liftasi lumikellojen mukana. Joku tätä lukeva toivottavasti ilahduttaa kertomalla mikä se on :)

I'll just call him "Dad-eye" Moody

2006-04-29T10:32:00.000+03:00

Today I get to see my garden again. I'm expecting to see much progress which also means there's lots of work to be done. Luckily Monday is 1st of May, which is a public holiday.

I'm also taking the plants I've already planted with me: four horrendously leggy Dahlias and five fabulous newly planted lilies I ordered from England. Dad will have to be trusted to remember to move them in if temperature dips too low (of course they will be gently acclimatized first). The last frost date in my garden is somewhere around the beginning of June so constant vigilance is required until then.

Vilkuilin Pionia eilen, ja täytyy myöntää, että vaikka juontajan puhetyyli hiertää yhä hermoja on se sittenkin laadulla tehty. Edenin jälkeen silmä suorastaan lepäsi rauhallisissa ja hyvin valituissa kuvakulmissa. Ja kun BBC Prime ei lupauksistaan huolimatta näytä ottaneen Gardeners' Worldia ohjelmistoon, siihen on tyytyminen.

Keväisin pieni on kaunista, siitä todisteena aloitteleva syysleimu.

Great expectations

2006-04-26T21:36:00.000+03:00

The weather has been lovely. Every day I look out the window and wish I was in my garden instead of at work. The first daffodils are beginning to bloom on the southern sides of houses, but I live some 100 kilometres south of my garden and in a city. That makes a marked difference in the progress of spring, even though the Baltic sea tends to cool the air somewhat.

Below is the daffodil that had developed the farthest last Sunday. Would it be too much to hope to see it at least nodding slightly by next Saturday? It is of the variety Golden Harvest. Last fall I planted Rijnveld's Early Sensation, which is supposed to be the earliest variety. So far it hasn't been early, or a sensation either. But since it's a first timer, I guess I have to cut it some slack. I've got a total of 22 brand spanking new varieties of daffs to wait for. Only one or two weeks to go!

Umm, hädin tuskin keksin sanottavaa englanniksi, mutta todettakoon, että kolmosen oma puutarhaohjelma Pioni palaa ruutuihin perjantaina ja vielä huomattavasti enemmän prime time-katseluaikaan kuin viime kesänä.

Yrittääkö kolmonen vain pistää kampoihin nelosen Edenille, vai onko puutarhanhoidon suosio kasvanut niin paljon, että mainostajia löytyy kalliimmillekin ohjelmapaikoille? Joka tapauksessa odotan jännityksellä kumman kanavan yritys onnistuu ärsyttämään enemmän. Melkein olen valmis pistämään rahat likoon Pionin puolesta.

Under pressure

2006-04-23T11:30:00.000+03:00

Two days of hardcore gardening and my body really feels it. I don't know whether to admit that the (albeit very early) middle-age has arrived or that I haven't been doing any arriving to the gym lately :)

Since I'd only been gone three days the garden looked pretty much the same. I won't be back for a full week now so I expect to see much more changes next time, especially since a high-pressure cell is promising to sit tight over Finland the next week and the temperature will easily pass 10 degrees C every day.

Below is a picture which despite the fancy-looking yellowness is a bog standard (wonderful word, got it out of Harry Potter) Galanthus nivalis. I've no idea what causes the odd coloring (the cold?). Some of my narcissi have a similar yellowish tint this time of the year.

Kevät jatkaa etenemistä, lunta näkyi hädintuskin enää missään ja sinivuokostakin löytyi jo nuppu. Sain käytyä syyslannos-ostoksilla, mukaan tarttui ylimääräisenä vain uusi talikko, rikkaruohonpoistovehje, paineruisku, paaaaljon siemeniä sekä neljää sorttia gladiolusta. Yhteissumma 110,40 €. Autsh.

Ja papukaijamerkki kaikille, jotka oli päivittäneet blogia :)

Last in series

2006-04-19T21:47:00.000+03:00

Sain raportin puutarhatontulta, että puutarhaan tuli tänään ukkosen säestämänä rutkasti lunta. Huomiseksi päiväksi luvattu 10 astetta toivottavasti tekee asialle jotain ennenkuin saavun illalla puutarhaan, edessä on näes taas yksi pidennetty puutarhointiviikonloppu.

Toivottavasti kaikki poissaolollaan loistavat bloggaajat ilmaantuvat kevätauringon kannustamina koloistaan ja sunnuntaina kotiinpalatessa on paljon blogeja luettavana...

I promise this is the last picture in the vein of "Spring bulbs in snow". The first daffs showed up on Saturday the 14th, about two weeks later than normal. The spring has some serious catching up to do this year.

Sillä sipuli

2006-04-18T21:22:00.000+03:00

Tänään yritin etsiskellä kaupungilla syyslannoitetta narsisseja varten, niille kun sopii parhaiten matalatyppinen lannoite. Syyslannosta ei sitten löytynyt yhtään mistään, mutta sen sijaan pääsin ihailemaan taas kerran kukkasipulilannoitteen nimellä kulkevaa tuotetta, jonka sisältö on silkkaa typpeä, ilman fosforin ja kaliumin häivääkään. Kai se sitten jollekin sipulikasville sopii, mutta hitusen mennään harhaanjohtavan mainonnan puolelle.

Pitää varmaan sitten piipahtaa johonkin isompaan puutarhaliikkeeseen ja altistua samalla heräteostoksille. Onneksi kasvivalikoimat eivät taida olla vielä suurensuuret.

Alla pitkäperjantain suoritus, hangesta pilkistävät lumikellon nenät.

Lovin' it

2006-04-17T20:48:00.000+03:00

Just back from a heavenly Easter weekend in my garden. I spent it knee deep in mud, snow or mixture of both. Each day brought some new sign of spring and the snow kept turning into mud at an astounding rate. My car looks like a three-year-old who's been left unsupervised to play in a puddle. Never mind the clothes that I gardened in.

Despite the conditions I managed to get stuff done, cleaned some flowerbeds and even raked a part of the garden. Lots of brown to put into the compost as soon as it gets going again. Wildlife was out in the full force too; I saw swans, cranes, ladybugs and even a lone butterfly.

Below is the first flower I could find in my garden this spring. It's a crocus and I most definitely didn't plant it where it sprung up. I guess I finally have something to thank the moles/voles for...

Kun torstaina näin puutarhan lumikinosten alla meinasi minut vallata epätoivo. Mutta heti kun löysin krookuksen ainoasta lumen alta pilkottavasta paikasta kukkapenkissä usko kevääseen palasi. Enkä joutunut pettymään; lumi suli pääsiäisen aikana kohisten ja joka päivä puutarhasta löytyi jotain uutta. Alla siis kiirastorstain tähti.

Paradise lost

2006-04-13T11:48:00.000+03:00

Joudun nyt syömään sanani uusiin kuviin siirtymisestä, koska eilisestä Edenistä on pakko blogata ihan tuoreeltaan.

Tosi hienoa, että on uusi puutarhaohjelma. Superhienoa. Mutta ei tälläkään yrityksellä oikein saatu hommaa toimimaan. Ohjelman rakenne oli sekava, eikä puutarhasta oikein saanut kunnon kokonaiskuvaa. Kameratyö oli heikkoa, kamera pomppi ja zoomaili ympäriinsä kesken juontojen. Välillä vauhdikkaat leikkaukset toimi hyvin, mutta suurimman osan ajasta ei. Valaistus oli osan ajasta surkea, johtuiko se sitten syyskesän valosta vai mistä. Garden Rivals-tyyppinen (vähäinen) kinailu oli kornia, mutta niin se kyllä on alkuperäisessäkin. Juonnot olivat muutenkin välillä tosi teennäisiä, mutta silti juontajapari on huomattava parannus kaikkiin tähän astisiin kotimaisiin tapauksiin verrattuna. Ja jos jossain kohtaa ohjelmaa mainittiin, missä puutarha sijaitsee tai minkä kokoinen se on, meni meikäläiseltä se ainakin ohi.

Positiivisena asiana jäi mieleen toisen puutarhurin hienot kumisaappaat :)

Lopputuloksena tuli mielihalu kidnapata ohjelman ohjaaja, kuvaaja, käsikirjoittaja (onko sellaista?) ja juontajat, ja sulkea heidät jonnekin telkkarin kera eikä päästää ulos ennenkuin vähintään yksi kokonainen kausi Gardeners' Worldia on katsottu. Ja jotain siitä opittu.

Tahtoisikohan Alan Titchmarsh tehdä Keke Armstrong/Neil Hardwickit ja muuttaa Suomeen?

Perhaps, perhaps, perhaps

2006-04-12T13:13:00.001+03:00

I haven't blogged for a while which you may, or may not have noticed :) The spring has so far been a total joke, temperatures barely over zero, daily snow and/or sleet, you get the picture. Initially I was planning to start the gardening season the first of April, but no such luck. Last weekend wasn't any better either. But I knew that come rain or shine (snow or sleet?) I would go see my garden during Easter holidays.

And as by magic today the weather seems more spring-like. Sun is shining, most of the snow has melted despite what seems to be the best efforts of the weather gods and there's just that special something in the air. I barely can wait for tomorrow.

Syvän hiljaisuuden vallitessa olen sentään ehtinyt saada aikaan jotain puutarhanhoitoa edistävää. Daaliat kasvattavat jo vartta ikkunalaudalla, siemeniä on ostettu enemmän kuin parin puutarhan tarpeisiin, ja Hulluilta päiviltä tarttui mukaan Fiskarsin ruohosaksi/oksasaha/sekatööri-paketti. Oksasaha varmaan pääsee käyttöön jo huomenna, koska kevään ensimmäisiin puutarhatöihin kuuluu aina lähiseudun puuston määrän rajoittaminen. Onneksi kestää vielä ainakin pari vuotta ennenkuin puutarha alkaa muistuttaa avohakkuuaukeaa.

Ilmatieteen laitos lupaa sään olevan ainakin kohtuullista. Onneksi, sillä viherpeukaloa kutittaa jo aivan mielettömästi.

Alla varmaan ainoa narsissikuva, joka on jäänyt blogissa käyttämättä. Seuraavalla bloggauskerralla kuvamateriaali on toivottavasti jo tämän vuoden satoa.

Toe in the door

2006-03-26T23:19:00.000+03:00

Today was the first day of the European Daylight Saving Time. The weather was winterly but we still got to enjoy glorious sunshine. Instead of taking the dog for a walk earlier I chose to go closer to the sunset because I had a mission: To hear the song of a blackbird.

I live right next to the Central Park of Helsinki, which is more a large wooded area than an actual park, so this was not a mission impossible :) And as I thought, the conditions were just right. We took a long enough walk to enjoy the efforts of at least four different blackbirds. I guess this means that slowly, but surely, the spring is coming no matter how unlikely it seems :)

Below is a picture from last spring when there was a lovely fog one morning. It made the garden look quite unreal.

Ilmatieteen laitos paransi viime viikolla nettipalveluaan sisältämään sekä ennusteen yön matalimmalle lämpötilalle, että auringon nousu- ja laskuajat eri havaintopaikoille. Sää jaksaa varsinkin keväisin kiinnostaa ihan ylettömästi, joten täytyy myöntää papukaijamerkki sinne suuntaan. Nyt tarvitaan enää paikkansapitäviä plusmerkkisiä sääennusteita...

PO'd

2006-03-24T15:25:00.000+02:00

Equinox came and went (if it actually can do that :) So far the amount of sunlight seems to be the only sign of spring. We're enjoying just about the coldest March in four decades and it's making me very very cranky. I was planning to start gardening on the first of April. Doesn't seem very likely now.

Bought some seeds though. MAN I JUST LOOKED OUT THE WINDOW. IT'S SNOWING LIKE MAD. I need to go and calm down.

Here's a picture though. Rosa rugosa "Hansa". I find it quite boring. Like the weather.

Blogi 1v.

2006-03-15T22:02:00.000+02:00

Vuosi sitten istahdin tietokoneen ääreen ja perustin puutarhablogin. Puutarhoinnista joriseminen on ollut yllättävän helppoa, vaikka joskus ei olekaan ollut varsinaista sanottavaa. Kiitos kaikille, jotka vaivautuvat täällä käymään siitä huolimatta :)

Same old story

2006-03-07T22:38:00.000+02:00

No change in weather. More light, more snow, more cold.

I created an Excel worksheet based on my gardening diary so I'll be able to easily assess how this spring will compare to a few previous ones. It's quite slow work to go through all the notes and find the relevant details like when I saw the first butterfly or the wood anemones began to bloom.

Luckily I'm a meticulous notekeeper. When I can be bothered to do it, that is. I either have extensive notes or none at all :)

This picture is yet again another misnamed plant. It was supposed to be a light pink, tall Dahlia, but it turned out to be hot pink and rather short in height. Still gorgeous though.

Olen täysin unohtanut mainostaa jälleen uutta puutarhablogia: Orvokkeja ovenpielessä, olkaa hyvät :)

Sata lasissa

2006-03-03T13:03:00.000+02:00

Ever since I started gardening I've paid much more attention to the weather, particularly in the springtime. Day temperatures over 0C would be perfectly normal for this time of the year, but no, we're getting more snow and are definately below zero. Can't wait for the spring to arrive with vengeance. Mother Nature, in case you read this blog, sooner rather than later, pretty please? :)

This is Hepatica, also apparently known as European Liverwort (what a lovely name). It is one of the essential spring flowers here in Finland, growing mainly in the southern woodlands.

Tämä on jo sadas(!) tähän blogiin laitettu postaus. Tänään ei ole mitään erikoista sanottavaa, mutta niinhän se on ollut suurimmassa osassa noista muistakin. On tärkeää säilyttää oma tyylinsä :)

Tämä kuva jäi julkaisematta viime keväänä, kun Sannin sinivuokot ehtivät ensin, nyt täytyi sitten ottaa varaslähtö, vai meneekö tämä puhtaasti jälkijunan puolelle? :)

Marching on

2006-03-01T13:05:00.000+02:00

My Daff Collection got an addition a few days back, when the grocery store had potted Tête-à-Tête daffodils for sale. I haven't forced any bulbs for a few years now, and have to say that the thrill of seeing the flowers this early in the year makes me regret that. Grocery store to the rescue! They we're quite a good value too, 1.99€ for one double-nose bulb and three rounds. Normal retail price in the autumn is about 0.60€ for a round, and these were forced to boot.

My bulbs will eventually be planted in the garden, but the thought of all those that end up in garbage cans is saddening. A bulb is for Life, not just for Spring! :)

Maaliskuu jo maata näyttää. Näyttäisikin. Joka tapauksessa auringonpaiste ja tieto siitä, että puutarhan jälleennäkemiseen on enää kuukausi, tuo hymyn kasvoille koko päiväksi.

Narsissit viettivät pari päivää jääkaapissa kun tuskailin niille sopivan viileän paikan löytämisessä, tänä aamuna keksin sijoittaa ne keittiön ikkunan väliin. Kastelu saattaa olla vähän haastavaa, mutta kukinnan pidempi kesto korvannee vaivannäön :)

Blogin "kuvia vain omasta puutarhasta"-sääntö pitää yhä, joten ei narsisseja. Sen sijaan jasmike, jota olen rääkännyt ruukussa kohta jo kolme vuotta. Jokohan löytäisin sille puutarhasta pysyvän kodin ensi kesänä?

Shall I compare thee to a summer's day?

2006-02-27T14:14:00.000+02:00

During the weekend the first signs of approaching spring were visible, I saw a blackbird and even some melting snow. Not this week though, we'll be hovering around -10C. Daylength passed ten hours last Friday, and the effect of the snow and the returning light is blinding. Sunglasses are a must, even if the sunscreen will remain in the cupboard for a few months more.

In the photo is the lower kitchen garden in the summer of 2003. That year I used it mostly for annual flowers. This is the view from my hammock. Please ignore the lovely weeds growing in the foreground and the background :)

Ollapa kesä. Tämä kuva on selvästi otettu joskus Juhannuksen holleilla, todisteena oikealla näkyvä ruusunoksa. Sinänsä kuva on oiva esimerkki siitä, miksi yleensä käytän yksityiskohtakuvia, näkymäkuvista tulee pienennettyinä suttuisen oloisia. Ja rikkaruohotkin näkyy :)

Weather prediction

2006-02-17T16:06:00.000+02:00

The winter is getting harder and harder to bear. I want spring and I want it now. I also found the Flickr Daffodil pool and seeing all the gorgeousness made me yearn for spring even more.

Alas, it's not to be. One and a half months of winter to go. Here's Dahlia Snowstorm.

Ja koska keksin hädintuskin jotain sanottavaa englanniksi, suomenkielinen osuus on juuri näin lyhyt. Ah, paitsi että lähetin BBCPrimelle postia siitä, että aikovatko he näyttää Gardeners' Worldia tänä vuonna, ja väittivät aikovansa. Viikottaista silmänruokaa tiedossa!

Sorry possums!

2006-02-15T16:51:00.000+02:00

Just playing with the template, folks. No real update. But here's Gladiolus Homecoming anyway. Tacky or not, I for one like Gladioli.

Always the sun

2006-02-13T15:35:00.000+02:00

Today the daylength in Helsinki is exactly nine hours. To celebrate that here's a gorgeous sunflower. I have a feeling that this was actually supposed to be a red one, but it's lovely nonetheless.

En ole tänä vuonna tilannut ensimmäistäkään siementä. Siemenluetteloita selatessa ei ole tullut yhtään pakkosaadatoi-elämystä, ja Stockan valikoima on ollut viime vuosina sen verran laaja, että ajattelin nojata täysin siihen.

Esikasvatettavat lajit ovat joka tapauksessa pois listalta, kerrostalon ikkunalaudalla on vaikeaa saada aikaan sopivaa lämpötilan ja valon tasapainoa, puhumattakaan siitä, että taimien pitäisi pärjäillä pitkiä viikonloppuja itsekseen minun kadotessani puutarhoimaan.

Auringonkukkia on kyllä pakko hankkia.

Pride (In the Name of Love)

2006-02-11T11:53:00.000+02:00

Yesterday I bought two gardening magazines, Country Gardens and The English Garden. Country Gardens had an article about daffodils that I just had to have and I'd never seen the English Garden magazine before, so I decided to buy that one as well. They cost a little under 8 euros each, which is quite ridiculous considering I can get an actual book about gardening at the price of four magazines. Both were good though, so no regrets :)

Seeing the lovely pictures of gardens made me long for spring. I've still got one and a half months to go before I even see my garden.

My choice of picture is going to be horrendously boring, as it's the same variety of daffodil as the previous one. Heck, it might even be the exactly same bulb. But it demonstrates beautifully the effect of the weather (or the temperature) on daffodil coloring. This is from Spring 2004 which was nice and warm. Taken with the same camera, on a similar sunny day, at the same stage of the flower development.

And if you think that the pictures are exactly alike, you need to take steps to become more narcissistic ;)

I promise I'll take a break from the daffodil pictures after this :)

Käväisin kommentin jättäneen Katin sivulla, ja löysinpä sieltä yllättäen uuden suomalaisen blogilinkin.

Ei saa piileskellä, vaan pitää astua rohkeasti esiin ja ilmoittautua blogilistalle. Tämä koskee myös teitä :)

Pride and joy

2006-02-06T21:57:00.000+02:00

Despite the cold winter (-20's AGAIN) spring seems to be approaching. Each day brings 5 more minutes of daylight and it's starting to show. So no more snowy pictures, never mind how it looks outside.

I love daffodils, they truly are the harbingers of spring. There's nothing like sitting amongst them on a sunny spring day. I've made a list of all my varieties here. So stop by if you are a fellow narcissist ;)

Picture is of the variety Pink Pride. Last spring was quite cool and it really made the colors vivid.

Kevät on tosiaan tulossa, kolme uutta blogia, yksi puutarhasta ja kaksi parvekkeesta: Scillan parveke, Tarhurin parveke ja Puutarhaprojekti. Tätä vauhtia puutarhabloggaajia on ainakin kolmekymmentä toukokuuhun mennessä. Lisää laatulukemista. Loistavaa :)

Frost bites

2006-01-22T14:21:00.000+02:00

Näillä säillä on hienoa omistaa koira. Ihan oikeesti. Ilman sitä kukaan ei olisi onnistunut vakuuttamaan minua lähtemään eilen ulos kahdeksi tunniksi nauttimaan siitä kauneudesta, minkä viime viikon lumipyry ja eilinen auringonpaiste saivat aikaan.

Puutarha-aiheista sanottavaa... umm.... Siemenluetteloita tipahtelee edelleen postiluukusta. Kauppilalla oli kaupan root trainerseja, joita olen himoinnut jo vuosia. Saisikohan niitä jostain muualtakin?

Finland has been enjoying quite cold weather recently. It's been -20C every day since last Wednesday. We apparently have a cold spell like this about every third winter. The cold has been accompanied by lovely sunshine and since the cold also brought snow, the nature has truly been doing it's best to look like the Winter Wonderland.

I only use pictures taken in my garden on this blog, but this blog can give you an idea what it looks like here at the moment.

Below is the southern view (at sunset) from my garden taken at Christmas 2004. The cottage (and garden) is surrounded by farmland to the south and woods to the north. It's located on a small hill and is quite private, we only have two farms as neighbours.

Uusia haasteita

2006-01-17T23:41:00.000+02:00

Tultuani tuplahaastetuksi täytynee sitten ottaa näppis kauniiseen käteen ja tunnustaa omituiset tapansa... Hmmm...

"Tehtävänanto: paljastan viisi omituista tapaani. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman perästä. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikkoihinsa haasteesta ja tästä merkinnästä."

1. Puhun jatkuvasti itsekseni
2. Syön Brunbergin suukot pohjasta aloittaen
3. Kun maailma (tai puutarha) ahdistaa, tykkään lukea jo miljoonaan kertaan luettuja lastenkirjoja (Muumikirjat, Runotytöt, Ruohometsän kansa, Harry Potterit)
4. Jos kurkku on kipeä, en saa nukuttua ennen kuin käärin pitkät kalsarit kaulan ympäri
5. Keräilen (lattialta löytyneitä) kissanviiksiä

Oletteko te järkyttyneitä? :) Ja onko kaikki puutarhabloggaajat jo haastettu?

No, minäpäs haastan poissaolevan oloisiakin, eli Sannin, Sasitan, Upouuden puutarhabloggaajan, ainoan oikeasti tuntemani bloggaajan, ja.... Kleon

Puutarhaan on luvattu torstaiksi -25C, mikä varmaan lienee ylin lämpötila. Viime kesän uusien kärhöjen etiketeissä luvattiin niiden olevan talvenkestäviä juuri tuohon miinus kahteenviiteen asti. Saas nähdä miten pikkuisten käy.

Alakerrasta löytyy Hosta Fortunei Albopicta.

Answering the Finnish meme above took so long that I really need to go to bed, but here's a picture at least...

The wintery photos get boring after a while, so something nice and spring-like for a change, Hosta Fortunei Albopicta emerging in the Spring.

Ne tietää, että me ollaan täällä

2006-01-16T22:27:00.000+02:00

Onnistuin eilen vihdoin hankkimaan itselleni tavan lukea RSS-feedejä. Ulkomaisten puutarhablogien seuraaminen oli aika turhauttavaa, jollei mahdotonta ilman moista, ja kuten aina teknologian ihmeiden viimein saavuttaessa minut en voi tajuta miten koskaan pärjäsin ilman (nimim. Rakastan palavasti nauhoittavaa digiboxiani, vaikka se maksoi kuin synti, ja haaveet uudesta kamerasta voi haudata vähäksi aikaa).

Myöhemmin tsekatessani päivittyneitä blogeja huomasin, että yhdessä oli entryn aiheena meikäläisen blogi :) Nostettuani leuan ylös lattialta kommentoin ja loppujen lopuksi vaihdoin sähköpostia Kathyn kanssa.

Jaskan aloitettua suomi/ruotsi-bloggauksen pohdin hetken pitäisikö kokeilla yhdistelmällä suomi/englanti, mutta hylkäsin ajatuksen. Mutta ehkä asiaa voisi harkita nyt uudelleen. Esimerkiksi Hupaisaa ajankulua tyhmille lapsille bloggaa sujuvasti molemmilla, ja ehkä voisin kokeilla samassa hengessä - ilman, että erikielisten entryjen tarvitsee muistuttaa toisiaan ollenkaan. Joten älkää naurako, seuraa toista kotimaista...

Yesterday I discovered that my little blog has been "found out" by Kathy because of a teeny little link I made, and since that has evidently caused at least one other visit by an English speaking person (Hi Bill!), I decided to blog at least one entry in English, just to find out how it feels :)

As my Finnish readers know, I actually don't have much to say as a rule, and it also being winter and all. So perhaps I'll just introduce myself shortly.

I'm 32 old and an aspiring old maid, complete with two cats (and a dog). I'm a weekend gardener, meaning that I don't actually live next to my garden which is located some 100 kilometres north of Helsinki, where I live. I've been gardening for four years now. Before that the garden was basically neglected for years, but it is very slowly but surely starting not to look like an eyesore. In gardening I have to deal with the Finnish climate, which makes gardening absolutely impossible between November and March, and very hard for the rest of the year :) My favorite plants are daffodils and peonies, which will be evident to anyone bothering to check the archives...

Below is a picture of a shrub rose covered in snow. I hate the way the branches bend under the weight of snow during the winter and so I did my best to shake the snow off. But only after I took the picture :)

Salamaakin nopeammin

2006-01-15T11:58:00.000+02:00

Viime kesän suurimpia floppeja oli alakasvimaan kohtalo. Käytin ainakin puoli päivää sen valmistelemiseen istutuskuntoon keväällä, ja sitten en istuttanut siihen muuta kuin pari riviä laiminlyötyjä porkkanoita, sekä herneitä, joista iti yksi.

Voisinpa väittää, että kyseessä oli tieteellinen kokeilu "Kuinka nopeasti rikkaruohot valtaavat paljaan mullan", mutta ei, yleinen saamattomuus/päättämättömyys/laiskuus vain otti vallan. Puutarhointi on vähän kuin jonglöörin hommaa, ja minulla ei ainakaan vielä ole tarpeeksi taitoa pitää kaikkia palloja ilmassa yhtä aikaa.

Alla talvi on peittänyt yllämainitun rappion kauniiseen lumivaippaan.

I'm a believer

2006-01-14T12:28:00.000+02:00

Yksi puutarhaprojekti saatiin eilen talvesta huolimatta päätökseen; onnistuin vihdoin järjestämään kaikki viime kesänä otetut puutarhakuvat ja nimeämään ne. Monesta aiheesta oli jäänyt ottamatta kuvia, ja parista kasvista oli vain suttuotoksia, joita ei silti raaski tuhota, koska ne ovat ainoita muistikuvien tukia.

Pioneista useimmat upouudet ja vähän vanhemmat jättivät viime kesän kukinnan väliin. Ainoastaan kaksi uutta kukkijaa, Marechal McMahon ja Mme Emile Debatene jaksoivat loppusuoralle. Emilen ainoasta nupusta tuli keskinkertainen kuva, joka komeili blogissa elokuussa, Marechalista on vain kaksi suttuista kuvaa, joista jo otettaessa näki, että väri ei vastaa aitoa. Mutta täytyy vain toivoa, että ensi kesänä tulee paljon kukkia, ja että valokuvauksen salat eivät enää jää mysteeriksi. Sillä jos puutarhanhoito vaatii puutarhurilta jotain, se on pääasiassa rautaista uskoa tulevaisuuteen.

Ja tähän onkin hyvä pistää puutarhablogilinkki Ruotsista: The optimistic gardener.

Jotenkin tuntui väärältä laittaa keväisiä kuvia, joten palataan talveen. Alla vuohenputki lumikuorman alla. Oikealla alhaalla kuvassa näkyy pienenä möykkynä puutarhurin uskollinen sidekick - multainen noutaja.

Haamupäivitys

2006-01-12T17:12:00.000+02:00

Leiskan pienimuotoinen vääntely sai aikaan valepäivityksen blogilistalla, joten kai sitä on pakko jotain sanoa oikeastikin...

Lisää keväänmerkkejä löytyi tänään: uusi puutarhablogi!

Jaska sinne oli jo löytänytkin, muttei mitään ollut maininnut. Tsot tsot. Veikkailin, että vasta maaliskuu toisi vihreään joukkoon lisää väkeä, mutta saa sitä olla etuajassakin :)

Tämä vanha kuva löytyi vielä kuvahakemistosta: pioni-narsissipenkki keväällä 2004. Jota ei pidä sotkeman tolppa-narsissipenkkiin (ent. uusi narsissipenkki) tai uuteen narsissipenkkiin (jonka ura uutena narsissipenkkinä tulee todennäköisesti jäämään valitettavan lyhyeksi) :)

Auringonpaistetta

2006-01-08T22:19:00.000+02:00

Kevään täytyy olla tulossa, kun kaksi puutarhablogia oli päivittynyt sitten viimekäynnin blogilistalla. Ensimmäinen siemenluettelokin putkahti postiluukusta viime viikolla.

Jotenkin vuoden vaihtuminen ja se, että tänä vuonna kevät ja kesä ovat vielä edessä, on lisännyt optimismia :)

Kuva on auringonlasku toissa vuoden jouluaatolta.

Uudet kujeet

2006-01-01T21:26:00.000+02:00

Hups, joulukuu sujahti ohi ilman yhtään bloggausta. Tosin mitään puutarha-aiheista sanottavaa ei olisi ollutkaan. Kävin sentään jouluna katsomassa miltä näyttää lumen alla nukkuva puutarha. Enää kolme kuukautta odotusta.

Alla luminen pariskunta kärhö Warsawska Nike ja syreeni Mme Lemoine.

Viimeistä viedään

2005-11-30T10:49:00.000+02:00

Alania päivittäin katsellessa on todella tullut huomattua se, miten erilaiset puutarhointiolosuhteet Suomessa ja Englannissa on. Etanoiden aiheuttamista haitoista keskimääräiseen maanlaatuun. Puhumattakaan ilmastosta, joka siellä sallii siementen istutuksen maaliskuussa, ja täällä... Not so much.

Puutarhoinnin oppitunneista tuli myös mieleen joskus aiemminkin pohtimani ajatus: Kuinka suuri osa puutarhoinnin virallisista totuuksista perustuu vain yhden maan oloihin, tai joskus kehittyneihin tottumuksiin, joista on sitten tullut se ainoa oikea tapa tehdä asioita? Jossain puutarhaohjelmassa näytettiin kerran vierekkäin kaikkien taiteen sääntöjen mukaan leikattua ruusupensasta ja sellaista, joka oli vain hurautettu päältä tasaiseksi pensasleikkurilla. Arvatkaas kumpi kukki komeammin?

Tänään tulee muuten viimeinen jakso How to be a gardenerin ykkössarjasta. Huomisesta alkaen tulee kakkossarja. Elämä on yhtä juhlaa :)

Jämäkuvia viime keväältä, metsä(?)orvokki kasvamassa ruoho- ja mustikanvarsipöheikössä.

Sivistyksen parissa

2005-11-22T13:07:00.000+02:00

Sisäinen puutarhurini on siirtynyt talvilevolle ja sisäinen nörttini vastaavasti herännyt. Aika on kulunut niin rattoisasti Mansa Musan, Kublai Khanin ja Saladinin kanssa jutustellessa, että hädintuskin olen muistanut blogin olemassaoloa.

Puutarhointi palasi kuitenkin mieleen kun havaitsin, että BBC Prime näyttää How to be a Gardenerin ensimmäisen kauden uusintana, ja se tulee jopa joka päivä. Loistoa.

Alla Sarah senior ja junior. Kuvasta näkyy hienosti, miten kukan väri kalpenee ajan myötä.

Rule Britannia

2005-11-03T22:21:00.000+02:00

Sairaslomalla ehtii tutkia mitä kaikkea on videonauhoille päässyt kertymään: Katsoin tänään kaksi tuntia ohjelmaa viime kevään RHS Chelsea Flower Show:sta.

Olen selvästi syntynyt väärän kansakunnan jäseneksi.

Alla keltavuokko.

Tollon tunnustuksia

2005-11-01T11:49:00.000+02:00

Löysin sattumalta lehdestä Digikamera For Dummies-tyyppisen artikkelin, ja sen innoittamana tutustuin vihdoin (kaksi ja puoli vuotta digikameran hankinnan jälkeen) kunnolla kameran käyttöohjeeseen. Seurasi lukuisia ahaa-elämyksiä tyyliin "Sitäkö ne pienet numerot siinä näytössä tarkoittaa". Just joo. Nyt ei voi kuin ihmetellä, että olen saanut otettua kuvia yhtään mistään (ja lukuisat epäonnistumiset sai selityksen).

Alla yksi sokean kanan kultajyväsistä.

Vihreänä kateudesta, osa 2

2005-10-31T16:53:00.000+02:00

Ryhdyin viime viikolla ensimmäistä kertaa todenteolla etsimään ulkomaisia puutarhablogeja. Niitä löytyi oikeastaan hämmästyttävän vähän, mutta osa sisälsi kyllä sellaista kuvamateriaalia, että oksat pois.

Kyllä minäkin. Jos asuisin puutarhan vieressä. Ja ihan ihan tosissani yrittäisin.

(Tai sitten en).

Ryökäleet.

Alla mehitähdet kasvamassa ison kiven päällä puutarhan luonnonmukaisessa osassa.

Jäähyväiset kesälle

2005-10-30T16:25:00.000+02:00

Tänään sanoin puutarhalle hyvästit. Kylmyys oli vihdoin saanut kärhöt ja kehäkukatkin lopettamaan kukintansa. Kohmettuneiden kasvien seasta erottui taas puutarhan muoto; oli helppo tehdä suuria suunnitelmia.

Seuraavan kerran sormet työnnetään multaan (lumikinokseen) varmaan aprillipäivänä. Päivän kuva on sopiva kahdellakin tapaa, ensinnäkin se on iltarusko, ja toisekseen se on otettu tämän vuoden ensimmäisenä puutarhapäivänä.

Näistä tulee pitkät viisi kuukautta.

Synkkää ja ikävää

2005-10-28T15:57:00.000+03:00

Ulkona on aivan masentavan harmaata. Luvattu sääkään ei ole kovin aurinkoista, mutta silti aion sitkeästi lähteä puutarhaan. Pakko päästä sanomaan jäähyväiset.

Auringonkaipuuseen Kultapallo. Tämä kasvaa puutarhassa kuin rikkaruoho: aina väärässä paikassa.

Talvi tuli (ja meni)

2005-10-26T12:56:00.000+03:00

Ensilumen rippeet oli juuri nähtävissä kun käväisin aamulla ulkona koiran kanssa. Ei talvi saa kyllä vielä tullakaan: Narsissien istutus jäi hyvin myöhäiseen ajankohtaan ensin matkan, sitten flunssan ja vielä puolukoiden poiminnan takia, ja viimeisinä istutetut ovat ehtineet olla maassa vasta kolme viikkoa. Asianharrastajat sanoo, että ennen maan jäätymistä pitäisi juurten saada kasvaa kuusi viikkoa. Näillä säillä taitavat kaikki siihen ehtiä, mutta ihan mielenkiintoista nähdä, näkyykö keväällä eroa aiemmin ja myöhemmin istutettujen välillä.

Lumentulon kunniaksi jotain lumenvalkoista: kärhö Miss Bateman kukki kauniisti juuri ostettuna. Mitenköhän käy ensi kesänä...

Loppukatselmointi

2005-10-25T15:04:00.000+03:00

Viikonlopusta näyttää tulevan yllättävän lämmin, ja lähden varmaan käymään puutarhassa vielä kerran. Viime vuonna joulu vietettiin mökillä, mutta puutarhanhoitomielessä tämä taitaa olla viimeinen kerta ennen kevättä.

Suunnitelmana on kierrellä ympäri puutarhaa ja pistää muistiin kesän onnistumiset ja epäonnistumiset. Tämä oli neljäs vuosi kun hoidin puutarhaa tosissaan ja alkukohdasta on edetty pitkä matka. Mutta Jaskan (johon tunnun nykyään linkittävän jatkuvasti...) blogikommenteissaan kirjoittama lause: "Tänä vuonna ensimmäisen kerran tunsin puutarhani tilaksi, jossa saattoi olla sisällä", ei ole ihan vielä saavutettu. No, Jaskalla meni siihen kymmenen vuotta, ei siis mitään kiirettä vielä.

Näiden orvokkien esiäidit ostettiin täyttämään vanhan maitolaiturin alustaa vuonna 2002. Jälkeläispolvet ovat edenneet lähtöpaikasta jo kolmisen metriä ja täyttäneet lähes kokonaan kuivan navetanseinän, jossa mikään muu ei ole jaksanut kasvaa. Joskus puutarhakin hoitaa itse itsensä.

Bright-eyed and bushy-tailed

2005-10-24T13:42:00.000+03:00

Kun näin puutarhattoman viikonlopun jälkeen on vaikea keksiä puutarhaan liittyvää polkkausaihetta, tulee väistämättä mieleen miten juttua mahtaa riittää pitkän talven yli. Puutarhakuvia kyllä löytyy vaikka joka päivälle kaksi, tosin niissäkin aletaan jossain vaiheessa toistamaan samoja aiheita.

Suutarin tyttärentyttärenä aion kyllä pysyä lestissäni, ja olla muuttamatta tätä neulontablogiksi. Vaikka villasukkien teko tarvittaessa onnistuukin.

Alla syysleimu Bright Eyes. Luulin tämänkin saaneeni jo hengiltä, mutta yhä se vaan porskuttaa. Niinkuin toivottavasti tämä blogikin.

Eedenistä itään

2005-10-23T13:16:00.000+03:00

Nelonenkin aikoo tunkea kauhansa puutarhaohjelmien soppaan. Ohjelman kuvauksesta tulee mieleen lähinnä Ground Force, joka Briteissä sai puutarhaohjelmaksi valtavia katsojalukuja. Jään mielenkiinnolla odottamaan aikaansaannoksen laatua. Sivuilla ei missään mainita, milloin ohjelman on tarkoitus alkaa, mutta veikkaisin kevättä.

Ulkona näyttää niin syksyiseltä, että mikään keväinen tai kesäinen kuva ei sovi tunnelmaan. Tässä siis pioni syysvärityksessä. Kuvasta näkyy myös mitä käytän pionien tukina: Puutarhan laidalla tiheikkönä kasvavat pikkupihlajat pääsevät hyötykäyttöön.

Kumisaappaista korkokenkiin

2005-10-22T10:56:00.000+03:00

Sitähän luulisi, että jos puutarhuri on tekemisissä hollantilaisen miehen kanssa, niin kyseessä olisi kukkasipulit. Mutta puutarhoinnin ollessa mahdotonta puutarhuri pistää tietysti trancekengät jalkaan ja tanssii neljään asti. Olen aina ollutkin sitä mieltä, että puutarhanhoito pitää minut poissa pahanteosta, mikä tuli nyt todistettua :)

Tässä on Maiden's Blushin toisenlainen kukka, voi olla, että tässä tulee paljastettua perinpohjin oma ruusutietämättömyys, mutta minusta ne näyttävät ihan erilaisilta... Ruusu on sekä tunnistettavaksi Jaskalle, että (Jaskan esimerkin mukaan) omistettu tuhannennelle kävijälle.

Alta nollan

2005-10-20T22:00:00.000+03:00

Ilmatieteen laitos on taas siirtynyt tiukalle linjalle ja lupaa sunnuntaiksi lumisadetta. Puutarhamobiilissa on vielä kesärenkaat ja puutarhaan lähtö on vaakalaudalla. Tiesin kyllä sen, että viimeisiä puutarhaviikonloppuja viedään, mutta tämä tuli silti vähän puun takaa. [Huokaus].

Tämä ruusu myytiin nimellä Maiden's Blush, mutta enpä tiedä. Se on vartettu ja osa oksista pukkaa vallan erinäköistä kukkaa, mutta tämä on sitä kauniimpaa mallia.

Narsissimafia

2005-10-19T12:44:00.000+03:00

Blogistani on kehittynyt erittäin narsissipitoinen. Se ei suinkaan ollut tarkoituksena, nimimerkkikin tuli alunperin valittua ihan puolivahingossa.

Narsissit vaan ovat vieneet mukanaan, lajivalikoima yli tuplaantui tänä vuonna, ja niiden lisääntyminen ei taida loppua siihen, minulla on jo nyt valmiina lista noin kahdestakymmenestä, jotka (jos valikoimat ei muutu) pistetään tilaukseen ensi syksylle. Pahasti pelkään, että niidenkin määrä voi lisääntyä pimeinä talvi-iltoina netissä haaveillessa.

Laskeskelin aikani kuluksi, kuinka monta kuvaa narsisseista verrattuna muihin puutarhakuviin blogiin on tullut tähän mennessä laitettua. Muut kuvat vievät vielä voiton luvuin 41 vs. 31. Täytyy yrittää jatkossakin välttää narsissien ylivaltaa.

Mutta kumpaan kategoriaan menee kuva narsisseissa viime keväänä istuskelleesta öttiäisestä?

Väsynyttä meininkiä

2005-10-18T20:49:00.000+03:00

Tänään on noustu viideltä. Joo, aamulla.

Pääsin sen ansiosta sentään ihailemaan lehtipuiden kauniita oksia aamunkajoa vasten, ennen kuin pohjoisempana sumu peitti kaiken. Hassua, miten sääolot voi olla tosi paikallisia.

Jotain piristävää keltaista tähän väsymykseen: Maailman monilukuisin narsissi (kukakohan sen on muka laskenut?) Carlton ja siihen eksynyt kimalainen.

46 and counting

2005-10-17T12:36:00.000+03:00

Olen roudannut valtavat läjäni puutarhalehtiä mökille, jotta silloinkin kun sää estää puutarhoinnin voi ainakin lukea puutarhanhoidosta ja tihrustaa ikkunasta omaansa sateen piiskatessa ikkunaan. Syysillan pimetessä asettauduin siis mukavasti nojatuoliin, otin pinosta käteeni yhden, ja kas, siinähän oli artikkeli narsisseista.

Jutussa (vuodelta 2001) haastateltiin suomalaista narsissiharrastajaa. Ihastelin kuvia monesta narsissista, joita ei omasta puutarhasta (vielä) löydy, ja olin erittäin vakuuttunut siitä, että tässä nyt on SE suuri harrastaja, jota voi pitää esikuvanaan ja katsoa ylöspäin, kunnes käänsin taas sivua. Ja siinä se sitten oli: "Puutarhasta löytyy 25 eri narsissilajiketta!"

Eh?

(Haastattelupyynnöt voi jättää kommentteihin... ;)

Kultakutri ja kolmet hanskat

2005-10-16T19:29:00.000+03:00

Intiaanisyksy vaihtui normaaliin syksysäähän ja puutarhanhoito sujui keväisen lämpöisissä (max +7C) olosuhteissa ja varusteissa, olinkin jo unohtanut millaista on puutarhoida pukeutuneena Michelin-mieheksi.

Pari viikonloppua on nyt tullut tehtyä perinteisiä kevättöitä, juhannusruusupuskan & lumimarjan juuriversot sai tuta järeää karsintaa ja pihan vierustan puuston pääluku tipahti taas neljällä. Kylmä sää saa minut selvästi tuntemaan tarvetta katkoa jotain :)

Pakko kehua puutarhahanskoja: Ostin Kevätpuutarha-messuilta kolmet Showa-hanskat, jotka ovat aivan loistavia; Yhdet ovat ohuenohuet ja loistavat tarkkaan työhön, yhdet on keskipaksut ja loistavat kun sää on vähän viileä ja kolmannet on paksut ja tarpeeksi lämpimät kevät- ja syystöihin. Nyt kun vain keksisi mistä niitä saisi lisää, sen verran tehokkaassa käytössä ne on olleet.

Onnistuin tekemään suurmokan, jätin kameran kotiin :( Ei puutarhassa olisi kyllä ollut juuri mitään kuvattavaakaan, syysleimu Spitfire oli avannut vielä yhden kukan, mutta siinä se sitten olikin.

Viimeinkin saapuneen syksyn kunniaksi vaahteranlehtiä.

Eppu Normaali

2005-10-14T10:37:00.000+03:00

Tuleeko kellekään muulle syksyllä puistossa kävellessä mielihalu kerätä kaikki puista pudonneet lehdet ja viedä ne omaan puutarhaan kompostoitavaksi?

Tämä kuva on jäänyt jostain syystä käyttämättä, ehkä siksi, että se on niin peruskamaa kuin olla ja voi, useimpien ihmisten mielikuva narsissista: Keltainen torvinarsissi. Niitä löytyy useita eri lajikkeita, jotka näyttävät kaikki melkein samalta. Tässä kuitenkin lajike Golden Harvest.

Ja otsikko mennee ohi kaikilta muilta paitsi Mel Brooks-faneilta :)

Leiskuntaa

2005-10-13T13:31:00.000+03:00

Ei vieläkään mitään sanottavaa. Väänsin sitten leiskaa, eihän sen korjaamiseen mennytkään kuin puoli vuotta. Älkää kysykö mitä teen työkseni...

Kamera jätti taas kopioimatta kärhön upean samettisen purppuran, mutta paremman puutteessa: Warszawska Nike.

Writer's block

2005-10-12T21:52:00.000+03:00

Ei inspiraatiota. Alla juhannusruusu nupulla. Ja vihaan vattukärsäkkäitä. Ensi vuonna otan ne kyllä hengiltä.

Neiti Etsivä ja Mystinen Narsissi

2005-10-10T17:39:00.000+03:00

Viimeisiä puutarhaviikonloppuja viedään. Voisinpa sanoa, että kaikki narsissilajikkeet on istutettu, mutta vielä sinnittelee Ice Follies'in pienimmät jämäsipulit, jotka eivät mahtuneet lajikkeelle varattuun tilaan. Suunnitelmana on laittaa ne ihan minne tahansa. Kyseistä paikkaa ei vain ole vielä löytynyt (...).

Istutettu on kuitenkin noin kuusisataa sipulia. Valmiiksi maassa on parisataa lisää. Huolellisesti luotu matemaattinen malli (joskus on liikaa aikaa/liian vähän tekemistä...) ennustaa, että kaikkien lajikkeiden onnistuessa kukkia pitäisi tulla yli tuhat. En jaksaisi odottaa seitsemää kuukautta, mutta ei tässä muukaan auta.

Alla olevan myyntipakkauksessa luvattiin sen olevan kerrottu narsissi White Lion. Kerrottu se on kyllä, mutta siihen yhtäläisyydet sitten loppuvatkin. Se muistuttaa lajiketta Irene Copeland, mutta mitään todisteita ei (vielä) ole. Salapoliisityö jatkuu.

Korpikuusen kannon alla

2005-10-06T20:12:00.000+03:00

Ravintola Lehtovaaran omistaja haastoi tässä mennäkesänä jonkun oikeuteen 80 000 €uron edestä koska kyseinen henkilö oli kirjoittanut blogissaan negatiivisesti ravintolasta. Ei tainnut mennä haaste ihan läpi, mutta silläkin riskillä...

Korpikankaan tilaus tuli tänään, ja täytyy sanoa että tänä vuonna firman suoritus ei ollut ihan se 100% mitä odotin.

Kun kuvastossa lukee "Sipulit ovat huippulaatua ja isoja", sekä "Sipulikoko 14/16", niin kuusi yksinenäistä 12-13 senttistä (=ympärysmitta, ja totta vatussa mittasin ne) Arctic Goldia ei ihan täytä lupausta. Ihan saman tasoisia löytyi viime viikolla Prismasta hintaan 2,90/5kpl, ei suinkaan 6,40/6kpl.

Red Rascal oli vaihdettu (ilmoittamatta) lajikkeeseen Birma. Vaikka niitä löytyy puutarhasta jo valmiiksi, se ei tällä kertaa haitannut. Lajikkeen vaihtuminen ei varmasti ollut Korpikankaan syy, mutta kun pussista löytyi yksi läpimätä sivusipuli, ei tästäkään tullut pisteitä kotiin.

Totuuden nimissä Fragrant Breeze'istä jokainen oli kooltaan 16+, useimmat kaksi-, ja jopa kolmenenäisiä. Miniatyyrinarsissi W.P.Milner oli pikkuista yksinenäistä, mutta sen koosta ei luvattukaan mitään. Joka tapauksessa asiakastyytyväisyyttä ei tällä kertaa ihan aikaansaatu. Arctic Goldeista voisi tehdä reklamaation samantein. En taida jaksaa, siirrän vain euroni jatkossa paremmille metsästysmaille.

Pari vuotta sitten sain Korpikankaalta silkkaa laatua; upeita isoja tuplanenäisiä sipuleita. Tässä niistä yksi.

Laji Birma on kasvanut puutarhassa jo kymmenen vuotta. Ne ovat (valitettavasti) yksinenäisiä, mutta sentään kaksikorvaisia. Ja kuten kuvasta näkyy, aina valmiina auttamaan narsissien mittailussa.

Keeping up appearances

2005-10-05T16:43:00.000+03:00

Minua hämmästyttää suuresti, ettei puutarhablogeja ole kuin 15 tai niillä main. Neuleblogejakin on noin bziljoona. Ehkä useimmilla puutarhureilla on niin paljon tekemistä puutarhassa, ettei ole aikaa blogata, minkä tälläkin hetkellä huomaa. Minä ja Jaska tunnutaan olevan ainoat melkein vakipäivittäjät.

Jos jokin blogi osoittaa sen, että puutarhan ei tarvitse olla kummoinen jotta siitä saa väännettyä blogin, niin se on tämä. Sitä voisi kuvien perusteella luulla, että meikäläisen puutarhasta löytyy vain kaunista kukkaa toisensa perään. Totuus on se, että valitettavan usein tulee vain taiteltua rikkaruohot pois tieltä hyvän kuvan aikaansaamiseksi :)

Viime vuonna ostettu kärhö Ville de Lyon hidasteli keväällä kasvuunlähdössä, mutta sai näin syksyn tullen kiivettyä luumun latvaan ja kukittua. Kuvan ottaminen vaati kiipeilyä kiven päällä. Hyvä tuli. Väreistä en ota vastuuta. Uusi kamera on harkinnassa.

Valoilmiöitä

2005-10-03T19:46:00.000+03:00

Narsissien istutuspäivät kaksi, kolme ja neljä on nyt hoidettu (uudistetun) suunnitelman mukaan. Kolmanneksi viimeinen tämän vuoden lomapäivä tuli käytettyä tehokkaasti, sää oli kohdallaan ja istuttamisen lomassa ehti ihailla osittaista auringonpimennystäkin. Istuttamatta on enää yhden penkin vasen reuna, joka vaatii toteutuakseen Korpikankaan yhteistyötä. Narsissilajikkeet lisääntyi ihan vahingossa kolmella: uutta haravaa hakiessa tarttui mukaan kolme narsissipussia. Ilahduin suuresti sipulien laadusta, koko jätti ehkä toivomisen varaa. Eiköhän ne kaikki yhden kukan pukkaise ensi keväänä.

Puutarha näytti tosi kauniilta myöhäissyksystä huolimatta. Syynä lienee se miten valo osuu puutarhaan tähän aikaan vuodesta. Suunnilleen samoin se näkyy joskus huhtikuun alussa, mutta olen pistänyt tähän asti puutarhan sen aikaisen taianomaisuuden vain keväisen uutuudenihastuksen piikkiin.

Hyviä kuvia tuli otettua useita, mutta tämä vei voiton. Kuvan kehäkukkakimppu tuli kanssani kotiin muistuttamaan puutarhasta.

Takaisin lapion varteen

2005-09-30T16:37:00.000+03:00

Huomenna pitää ottaa taas lapio kauniiseen käteen ja istutella narsisseja. Syyssää on pysynyt yllättävän lämpimänä, ja jatkuva horjuminen tilojen A) "Apua, mun istutukset on kamalan myöhässä" ja B) "Apua, mä olen liian aikaisessa" välillä alkaa käydä hermoille.

Taidan yrittää ottaa rennosti ja tähdätä 13 lajikkeen maahanpanoon per päivä. Korpikankaan tilauskin on vielä tulematta (joku lajike saapui myöhässä), joten toivottavasti kotiinmennessä löytyy postin lappunen odottelemassa; muuten narsissien istutus venyy taas yhdellä viikonlopulla. No, kuten eräs viisas mies sanoo usein: Elämä on täynnä mäiskytyksiä.

Lakisääteisellä narsissitauolla esiintyy Juhannusmorsian. Soma, eikö totta?

Pet peeve

2005-09-29T11:36:00.000+03:00

Suosikkiärsytysaiheeni, joka jaksaa ottaa päähän jatkuvasti (ja josta olen valittanut aiemminkin) on puutarhakaupan suuripiirteisyys siinä, tarvitseeko kuluttajille nyt oikeasti myydä sitä mitä väittää myyvänsä.

Ja miten on pienen kuluttajan tarkoitus tietää saiko nyt sitä mitä piti saada? Luulisi Internetin tuovan helpotusta asiaan, mutta ehhei. Nettipuutarhakaupat usein joko värittelevät itse katalogin kuvia tai luottavat kasvattajan parantelemaan kuvaan, se miltä kasvi oikeasti näyttää onkin ihan eri juttu. Kuluttajat ostavat jotain tietyllä nimellä, ja laittavat siitä kuvan nettiin: "Tässä lajike X". Ehhei, se on Y. Loistoesimerkki tästä on tämä. Kuvan narsissi ei ole Flower Recordia nähnytkään. Toinen kuva sen sijaan voi hyvinkin olla viimeisiään vetävä/oudosti valaistu FR.

Minulta meni usko jo kauan sitten ja nyt, oli kasvi pioni tai narsissi, se ei ole lajike x ennenkuin siihen on saatu vahvistusta useammasta lähteestä. Lisävaikeutta lajikkeen verifiointiin tuo esimerkiksi narsisseissa kukan värin muuttuminen sen kehittyessä. Mutta etsivä löytää, ainakin joskus.

Tietysti voisi todeta että "Rose by any other name would smell just as sweet". Pah, sanon minä. Myykää sitä mitä lupaattekin. PRKL.

Allaolevan piti olla Flower Drift, mutta eipäs sitten ollutkaan. 99% varmuudella voin kuitenkin luvata sen olevan lajike Golden Ducat.